Tetumin kieli
| Tetum | |
|---|---|
 Tetumin kielen puhuma-alue |
|
| Oma nimi | Tetun |
| Muu nimi | Lia-Tetun |
| Tiedot | |
| Alue | Timor |
| Virallinen kieli |
 Itä-Timor |
| Puhujia | 463 500 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | National Institute of Linguistics |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | austronesialaiset kielet |
| Kieliryhmä |
malaijilais-polynesialaiset kielet timorilaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | - |
| ISO 639-2 | tet |
| ISO 639-3 | tet |
Tetumin kieli (omakielinen nimi: tetun[1]) on Itä-Timorin tärkein alkuperäiskieli ja portugalin ohella toinen virallinen kieli. Sitä puhutaan Itä-Timorin ohella myös Timorin saaren Indonesialle kuuluvalla puolella. Vuonna 2011 tetumia äidinkielenään puhui 400 000 indonesialaista ja 63 500 itätimorilaista. Lisäksi tetumia puhuu toisena kielenä 50 000 ihmistä.[1] Kieli jaetaan perinteisesti kolmeen murteeseen: itäinen, pohjoinen ja eteläinen.[2]
Tetumia kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[3] Uusi testamentti on käännetty tetumiksi vuonna 2013.[4]
Tetum ja tetum prasa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aidon alkuasukastetumin ohella Itä-Timorissa puhutaan tetum prasaa, joka on kreolisoitunutta tetumia. Sen kielioppi on yksinkertaisempi kuin varsinaisen tetumin, ja se sisältää runsaasti lainasanoja indonesian kielestä, portugalista ja paikallisista alkuasukaskielistä (ennen muuta vuoristoalueilla puhutusta tetumin sukukielestä mambaista, joka on Itä-Timorin toiseksi puhutuin paikalliskieli heti varsinaisen tetumin jälkeen). Tetum ja tetum prasa lasketaan omiksi kielikseen ja ne ovat toistensa lähisukukieliä.[2]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Lähes suppea | ɪ | ||
| Puolisuppea | e | o | |
| Puoliavoin | ɛ | ɔ | |
| Avoin | a |
Vokaalit [a], [e], [ɛ], [i], [o], [ɔ] ja [u] voivat esiintyä myös nasaalisena.
Lähde:[5]
Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Labiaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ɲ | ŋ | |
| Klusiili | p | b | t | d | k | g | ʔ | |
| Frikatiivi | f | v | s | z | ʃ | ʒ | h | |
| Approksimantti | j | w | |||
| Lateraali | l | ʎ | |||
| Tremulantti | r |
Lähde:[5]
Sanastoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lukusanat 1–10 tetumiksi:[6]
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ida | rua | tolu | hat | lima | nen | hitu | ualu | sia | sanulu |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tetun Ethnologue. Viitattu 2.7.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Glottolog 4.2.1 - Tetum glottolog.org. Viitattu 14.6.2020.
- ↑ ScriptSource - Tetun Dili scriptsource.org. Viitattu 14.6.2020.
- ↑ Tetun in Indonesia 2022. Joshua Project. Viitattu 19.4.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Tetum alphabet, prounciation and language omniglot.com. Viitattu 14.6.2020.
- ↑ The Sound of the Tetum language (Numbers, Greetings, Conversation & Prayers ) 13.9.2020. ILoveLanguages!. Viitattu 19.4.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tetumin kieli Wikimedia Commonsissa
- abadi
- abung
- adonara
- alune
- anuta
- atšeh
- ’auhelawa
- badui
- bali
- belait
- bugi
- buru
- cebuano
- chuuk
- etelämarquesas
- fidži
- gao
- havaiji
- hiligaino
- iloko
- indonesia
- jaava
- japi
- karoliini
- kiribati
- madura
- malagassi
- malaiji
- maori
- minangkabau
- mokerang
- nauru
- palau
- pingelap
- pohjoismarquesas
- rapanui
- samoa
- sunda
- tagalog
- tahiti
- taroko
- tetum
- tikopia
- timor
- tonga
- tšamorro
- tuvalu
- wanukaka
- watubela