Punavuori

Punavuori
Rödbergen
Kaupungin kartta, jossa Punavuori korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupunki	Helsinki
Suurpiiri	Eteläinen suurpiiri
Kaupunginosa nro	05
Pinta-ala	0,45 km² [1]
Väkiluku	9 258[2] (31.12.2022)
Työpaikkoja	3 303 kpl   (31.12.2017)
Postinumero(t)	00120, 00150
Lähialueet	Eira, Hernesaari, Kaartinkaupunki, Kamppi, Ullanlinna
Infobox OK

Punavuori (ruots. Rödbergen, stadin slangiksi Rööperi) on Helsingin 5. kaupunginosa ja osa Ullanlinnan peruspiiriä sekä Eteläistä suurpiiriä. Helsinginniemen lounaisosassa sijaitsevassa Punavuoressa on yli 9 200 asukasta (31.12.2022) ja 6 100 työpaikkaa (31.12.2015). Punavuoren asukastiheys on yli 20 000 asukasta neliökilometrillä, joten se on Helsingin tiheimmin asuttu kaupunginosa.^[3]

Nykyisten Sepän- ja Punavuorenkatujen välillä olleita rantakallioita nimitettiin 1600-luvun asiakirjoissa nimellä Rödberget niiden punertavan värin vuoksi. Vuoden 1866 karttaliitteessä alue esiintyi suomenkielisellä nimellä Punavuoret. Vuoden 1870 kartassa alueen nimenä on Rödbergs-Trakten. Kuitenkin vasta vuonna 1959 Helsingin viidennen kaupunginosan nimeksi vahvistettiin virallisesti Punavuori–Rödbergen.^[4]

Alueen itäosa on vanhaa kerrostaloaluetta, länsiosa eli "Rööperi" oli 1800-luvun lopulla työväen asuttamaa omaleimaista puutaloaluetta, mutta nykyisin puutalojen tilalle on rakennettu kerrostaloja.^lähde?

Nykyisen Punavuoren pohjoisosa sisältyi jo Johan Albrecht Ehrenströmin vuonna 1812 laatimaan asemakaavaan ja muodosti tuolloisen Uuden­maan esi­kaupungin yhdessä nykyisen Kampin eteläosien ja Kaartin­kaupungin kanssa. Suurin osa Punavuoresta liitettiin kuitenkin asemakaavaan vasta vuonna 1875, joskin asutus oli jo sitä ennen levinnyt alueelle ilman vahvistettua asemakaavaa.^[4]

1700- ja 1800-luvuilla Punavuoren asukkaita olivat meren läheisyyden vuoksi erityisesti puisissa mökeissä asuvat merimiehet ja kalastajat. Punavuori oli siis köyhän työväestön asuinalue. Alue muuttui 1870-luvulla, kun Katajanokka tyhjennettiin hökkeleistä, ja sen entiset asukkaat suuntasivat erityisesti Punavuoreen ja Kamppiin. Joukossa oli paljon rikollisia ja salakuljettajia, ja siksi Punavuori sai varsin huonon maineen, joka säilyi aina 1970-luvulle saakka.^[5]

Toisen maailmansodan jälkeen suomalainen aikakauslehdistö, erityisesti Apu-lehti, kirjoitti paljon Helsingin vaarallisuudesta. Huomion kohteina olivat varsinkin Punavuori, Kallion ja Sörnäisten seutu sekä Rautatieaseman seutu. Rööperin pahamaineisuutta symboloi usealla vuosikymmenellä Pursimiehen- ja Albertinkadun kulmassa sijaitseva yömaja ”Nubis” eli Helsingin vieraskoti, joka vuoteen 1996 asti otti juopuneita vastaan ympärivuorokautisesti, mutta toimii nykyään asumispalveluyksikkönä asunnottomille Helsinkiläisille aikuisille. Lehtijutuissa korostuivat alueen levottomuus, ränsistyneisuus ja huono maine. Satama merimiehineen ja säännöstelytalous vaikuttivat olennaisesti alamaailman toimintamuotoihin, joihin kuului varastetun ja salakuljetun tavaran, laittoman viinan sekä huumeiden kauppa.^[6]

Punavuoren asukasluku oli 1960-luvulla lähes 15 000, mutta kuten muuallakin kantakaupungissa, asukasmäärä on laskenut asumisväljyyden kasvaessa. Huonomaineisena pidetty alue on myöhemmin keskiluokkaistunut.

Telakkatoiminnan siirtyminen uusiin ja tarkoituksenmukaisempiin tiloihin Hernesaareen on mahdollistanut asemakaavan laatimisen Telakkarantaan, johon tulee asuntoja noin 400 asukkaalle. Vuonna 2020 Telakkarantaan avattiin Euroopan kemikaaliviraston pääkonttori. Aluetta alettiin rakentaa vuonna 2017 ja alue valmistunee vuonna 2026.^[7][8]

Tehtaankadulla sijaitsee funktionalistinen Lars Sonckin suunnittelema Mikael Agricolan kirkko, joka rakennettiin vuosina 1933–1935. Lars Sonckin suunnittelema on myös Punavuorenkadun ja Fredrikinkadun kulmaan vuonna 1929 noussut Metodistikirkko.^[10]

Sinebrychoffin eli Koffin tehtaat sijaitsivat luoteiskulmassa Hietalahden torin laidalla. Tehdas siirtyi 1990-luvulla Keravalle, ja entiselle laajalle tehdastontille on rakennettu uusia asuintaloja. Alueen historiasta muistuttavat yhä muutamat muuhun käyttöön siirretyt tehdasrakennukset ja tehtaan entisessä pääkonttorirakennuksessa sijaitseva Sinebrychoffin taidemuseo sekä läheisten Sinebrychoffinkadun, Sinebrychoffin puiston ja Mallaskadun nimet. Mallaskatu alittaa tunnelissa Sinebrychoffin puiston.^[11]

Sinebrychoffin tehtaan lisäksi Punavuoren länsilaidalla toimivat aikoinaan myös Suomen Kaapelitehdas Oy:n sekä Fazerin tehdas. Kummallakin oli kokonaisen korttelin käsittävä teollisuusrakennus. Nykyisin molemmat ovat kuitenkin siirtyneet muualle, ja vanhoissa tehdasrakennuksissa, Merikorttelissa ja Mestaritalossa, toimii pienyrityksiä.

Kaupunginosan raja noudattaa seuraavaa reittiä:

Tehtaankadun eteläreuna → Munkkisaarenkadun eteläreuna → Hietalahdenlaiturin länsireuna → kiertää Hietalahdenaltaan vanhaan rautatiesiltaan asti → Palaa Köydenpunojankadun risteyksen kohdalta Hieta­lahden­rannan kaakkoisreunaa → Bulevardin lounaisreuna → Sinebrychoffinkadun koillisreuna → Uudenmaankadun lounaisreuna → Yrjönkadun lounaisreuna → Ratakadun kaakkoisreuna → Laivurinrinteen kaakkoisreuna → Laivurinkadun itäreuna → Tehtaankadun eteläreuna.

Kaupunginosan rajan tarkan sijainnin voi katsoa esimerkiksi Helsingin kiinteistökartasta.^[12]

Punavuoren läpi kulkevat Eiran ja Munkkivuoren/Myyrmäen väliset runkolinjat 20 ja 30 sekä linja 22 Lauttasaareen. Raitiovaunulinjoista liikennöivät keskustaan 1 ja 3 Laivurinkatua ja Fredrikinkatua pitkin. Lisäksi Telakkakadulle avattiin vuonna 2021 uusi raitiotieosuus, jota käyttää linja 6 Hernesaaren ja Arabianrannan välillä.^[13]

• Aleksi Mäkelän elokuva Rööperi sijoittuu Punavuoreen.^[14] Elokuva perustuu Harri Nykäsen ja Tom Sjöbergin kirjaan Rööperi: Rikoksen vuodet 1955–2005.^[15]
• Popyhtye Jormas nauhoitti Pepe Willbergin johdolla laulun Rööperiin, joka on Juha Vainion sanoittama suomenkielinen versio The Beatlesin laulusta Penny Lane. Myöhemmin laulun on esittänyt moni muukin suomalainen artisti.^[16]

• 
  Viiskulma on tunnettu viiden kadun risteys Punavuoren ja Ullanlinnan rajalla. Kuvassa kolme kulmista; kaikki Punavuoren puolella.
• 
  Euroopan kemikaaliviraston pääkonttori Telakkarannassa
• 
  Mestaritalo
• 
  Sinebrychoffin puisto
• 
  Helsingin lähetysseurakunta

• Kaija Ollila – Kirsti Toppari: Puhvelista Punatulkkuun. Helsingin vanhoja kortteleita (Helsingin Sanomat, 1975) ISBN 951-9133-58-5
• Tuomas Vimma: Helsinki 12 (Otava, 2004) ISBN 951-1-19642-1
• Nykänen, Harri & Sjöberg, Tom (toim.): Rööperi: Rikoksen vuodet 1955–2005. Helsinki: Johnny Kniga, 2005. ISBN 951-0-29300-8

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Punavuori Wikimedia Commonsissa

• Punavuoriseura
• Punavuoren korttelit valokuvina (Arkistoitu – Internet Archive)
• Valokuvia Punavuoresta (dominik.net)
• Eeva ja Simo Ristan valokuvia Punavuoresta vuosilta 1969–1987 Stadin taivaan alla -arkistossa
• Virtuaalinen Iso-Roba (Arkistoitu – Internet Archive)
• Punavuori satelliittikuvassa Google Maps -palvelussa

n k m Helsingin kaupunginosat ja niiden osa-alueet suurpiireittäin Eteläinen suurpiiri 1. Kruununhaka 2. Kluuvi 3. Kaartinkaupunki 4. Kamppi 5. Punavuori 6. Eira 7. Ullanlinna 8. Katajanokka 9. Kaivopuisto 13. Etu-Töölö 14. Taka-Töölö 20. Länsisatama Hernesaari Jätkäsaari Lapinlahti Ruoholahti 31. Lauttasaari Koivusaari Kotkavuori Myllykallio Vattuniemi 52. Suomenlinna Läntinen suurpiiri 15. Meilahti 16. Ruskeasuo Pikku Huopalahti Vanha Ruskeasuo 18. Laakso 29. Haaga Etelä-Haaga Kivihaka Lassila Pohjois-Haaga 30. Munkkiniemi Kuusisaari Lehtisaari Munkkivuori Niemenmäki Talinranta Vanha Munkkiniemi 32. Konala 33. Kaarela Hakuninmaa Honkasuo Kannelmäki Kuninkaantammi Malminkartano Maununneva 46. Pitäjänmäki Marttila Pajamäki Pitäjänmäen yritysalue Reimarla Tali Keskinen suurpiiri 10. Sörnäinen Hanasaari Kalasatama Sompasaari Vilhonvuori 11. Kallio Linjat Siltasaari Torkkelinmäki 12. Alppiharju Alppila Harju 17. Pasila Itä-Pasila Keski-Pasila Länsi-Pasila Pohjois-Pasila 21. Hermanni Hermanninmäki Hermanninranta Kyläsaari 22. Vallila 23. Toukola Arabianranta Toukola 24. Kumpula 25. Käpylä 26. Koskela 27. Vanhakaupunki Pohjoinen suurpiiri 28. Oulunkylä Maunula Maunulanpuisto Metsälä Patola Pirkkola Veräjälaakso Veräjämäki 34. Pakila Itä-Pakila Länsi-Pakila 35. Tuomarinkylä Haltiala Paloheinä Torpparinmäki Tuomarinkartano Koillinen suurpiiri 36. Viikki Latokartano Viikinmäki Viikinranta Viikin tiedepuisto 37. Pukinmäki 38. Malmi Ala-Malmi Malmin lentokenttä Pihlajamäki Pihlajisto Tattariharju Ylä-Malmi 39. Tapaninkylä Tapanila Tapaninvainio 40. Suutarila Siltamäki Tapulikaupunki Töyrynummi 41. Suurmetsä Alppikylä Heikinlaakso Jakomäki Puistola Tattarisuo Kaakkoinen suurpiiri 19. Mustikkamaa-Korkeasaari 42. Kulosaari 43. Herttoniemi Herttoniemenranta Herttoniemen yritysalue Länsi-Herttoniemi Roihuvuori 44. Tammisalo 48. Vartiosaari 49. Laajasalo Hevossalmi Jollas Kruunuvuorenranta Tullisaari Yliskylä 50. Villinki 51. Santahamina 53. Ulkosaaret Itäsaaret Länsisaaret Aluemeri Itäinen suurpiiri 45. Vartiokylä Itäkeskus Marjaniemi Myllypuro Puotila Puotinharju Roihupelto Vartioharju 47. Mellunkylä Kontula Kivikko Kurkimäki Mellunmäki Vesala 54. Vuosaari Aurinkolahti Kallahti Keski-Vuosaari Meri-Rastila Mustavuori Niinisaari Nordsjön kartano Rastila Uutela Östersundomin suurpiiri 55. Östersundom 56. Salmenkallio 57. Talosaari 58. Karhusaari 59. Ultuna Landbo Puroniitty Helsingin alueellinen jako