Simon Mayr
Johann Simon Mayr (tai Giovanni Simone Mayr; 14. kesäkuuta 1763 Mendorf – 2. joulukuuta 1845 Bergamo) oli saksalaistaustainen, italialaistunut säveltäjä.[1][2]
Mayr oli opettajan poika. Hän opiskeli teologiaa Ingolstadtin yliopistossa. Hän saapui 1780-luvun loppupuolella Italiaan, jossa opiskeli musiikkia Carlo Lenzin ja Ferdinando Bertonin johdolla. Varhaisina tilaustöinä Mayr sävelsi ensisijaisesti hengellisiä oratorioita.[2] Kasvavaa suosiota hän alkoi saavuttaa siirryttyään säveltämään oopperaa, josta ensimmäinen esimerkki on Saffo (1794).[1] Vuonna 1802 Mayr sai nimityksen maestro di cappellaksi Bergamon Santa Maria Maggioreen; tässä tehtävässä häntä oli edeltänyt hänen opettajansa Lenzi.[2] Vuonna 1805 hän sai myös kontrapunktin professorin ja tuomiokirkon kuorokoulun johtajan asemat Bergamossa. Vuoden 1815 jälkeen Mayr keskittyi säveltäjänä jälleen pitkälti hengellisiin teoksiin, joihin kuului messuja, psalmeja, motetteja ja kantaatteja.[1]
Mayr kirjoitti elämäkertateoksen Joseph Haydnista, useita musiikkiteoreettisia teoksia ja omaelämäkerran. Hän perusti myös kaksi organisaatiota köyhiä ja ikääntyneitä muusikoita varten. Hänen yli kuudenkymmenen oopperansa joukossa ovat La Lodoiska (1796), Ginevra di Scozia (1801), Medea in Corinto (1813) ja La rosa bianca e la rosa rossa (1813). Sekä saksalaiset että italialaiset musiikkiperinteet vaikuttivat Mayrin työhön.[1] Mayr pyrki urallaan edistämään Haydnin, Wolfgang Amadeus Mozartin ja Ludwig van Beethovenin musiikin tuntemusta Italiassa. Hänen johdollaan opiskeli esimerkiksi Gaetano Donizetti.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Simon Mayr Britannica
- ↑ a b c d Johann Simon Mayr Naxos
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
