Norma (ooppera)
Norma on Vincenzo Bellinin kaksinäytöksinen ooppera, jonka libreton kirjoitti Felice Romani Alexandre Soumet’n romaanin Norma, ossia L’infanticidio perusteella. Teos sai ensi-iltansa Milanon Teatro alla Scala -oopperatalossa 26. joulukuuta 1831. Norma on yksi merkittävimmistä italialaisen bel canto -tyylin oopperoista.
Teoksesta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Norman roolia pidetään yhtenä vaikeimmista sopraanolle kirjoitetuista oopperakirjallisuuden rooleista. Bellini kirjoitti roolin laulajatar Giuditta Pastaa varten, jolle hän myös kirjoitti Aminan roolin oopperassa Unissakävelijä. Melko harvat 1900-luvun sopraanot kykenivät selviytymään vaikeasta Norman roolista. Tunnetuimpina sopraanoista Rosa Ponselle, Maria Callas, Joan Sutherland ja Montserrat Caballé ovat antaneet tulkintansa roolille, joka vaatii samalla kertaa suurta lyyrisen laulun tekniikkaa, traagista lauluääntä ja näyttämöllisiä avuja. Nykyisin armenialainen sopraano Hasmik Papian on yksi Norman roolin parhaista tulkitsijoista. Tähän joukkoon on luettava myös amerikkalainen sopraano June Anderson. Tunnettuja Norman roolin esittäjiä 2000-luvulla ovat sopraanot Mariella Devia, Sonja Jončeva, Sondra Radvanovski, Maria Jose Siri ja Pia Maria Piscitelli.
Oopperan tunnetuin osa ja kohtaus lienee Norman aaria Casta Diva, jota voidaan pitää myös yhtenä lyyrisen oopperan tunnetuimmista aarioista. Norman roolia pidetään sopraanokirjallisuuden vaativimpana, koska se vaatii dramaattista tulkintaa, korkeaa äänialaa ja vaikeita koloratuureja.
Lyhyt synopsis
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oopperan tapahtuma-aika ja -paikka on Rooman valloittama Gallia. Tapahtumat kertovat roomalaisen prokonsulin rakkaussuhteesta Normaan, hänen aiempaan rakastettuunsa sekä nuoreen Adalgisaan. Tähän suhdesekamelskaan liittyy myös kelttien kapina miehittäjää vastaan, ja kapinan johtaja on Norman isä Oroveso.
Norma, joka on druidien temppelin ylipapitar, on rikkonut siveyslupauksensa ja saanut kaksi lasta prokonsuli Pollionen kanssa. Norma huomaa, että Pollione on rakastunut nuoreen papittareen, Norman ystävättäreen Adalgisaan. Norma yrittää saada Pollionen jättämään neidon ja palamaan luokseen, mutta turhaan. Norma tunnustaa nyt julkisesti tekonsa ja hänet tuomitaan kuolemaan. Myös Pollione saa rangaistuksen, koska on seurannut Adalgisaa temppeliin, ja yhdessä Norman kanssa he nousevat polttoroviolle.
Roolit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pollione, Rooman prokonsuli (tenori)
- Oroveso, druidien päällikkö ja Norman isä (basso)
- Norma, druidien temppelin ylipapitar (sopraano)
- Adalgisa, nuori neitsyt (sopraano)
- Clotilda, Norman uskottu (sopraano)
- Flavius, roomalainen sadanpäämies, Pollionen ystävä (tenori)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Norma Detroitin oopperassa (Arkistoitu – Internet Archive).
- Normafa, kuuluisan Budapestin Norma-oopperan kunniaksi nimetty puu (Arkistoitu – Internet Archive).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Norma (ooppera) Wikimedia Commonsissa