Maltan historia

Maltan historia on ihmisen osalta yhtä vanha kuin purjehduksen historia, ehkä vanhempikin. Jääkaudella Välimeressä sijaitseva Maltan saari oli yhteydessä Italian mantereeseen, koska vedenpinta oli alempana. Noin 3200 eaa. alkoi megaliittitemppelien rakentaminen. Pronssia käyttäviä ihmisiä saapui kahdessa aallossa 2500–1400 eaa.^[1]

Jääkaudella Malta oli yhteydessä Italiaan, kun Välimeren pinta oli 100–200 metriä nykyistä alempana. Pitkään Maltan ja Gozon saaret olivat yhteydessä toisiinsa, ja niiden muodostama kokonaisuus nykyistä laajempi. Näin ollen varhaiskivikautista esineistöä saattaa olla paljonkin Välimeren pinnan alla. Varhaisin tunnettu Maltan asutus on ajalta, jolloin maanviljelyyn, karjanhoitoon, metsästykseen jne. perustuva neoliittinen elämäntapa saapui saarelle. Tämä saattaa kytkeytyä sydänsimpukkakeramiikan tai vastaavan leviämiseen. Varhaiset löytöjen piirteiden mukaan Sisiliasta noin 5200 eaa. saapuneet maanviljelijät asuivat muun muassa luolissa. Varhainen maatalouskulttuuri tunnetaan lähinnä Għar Dalamin luolan löydöistä. Keramiikka tuo mieleen tuon ajan Sisilian keramiikan. Keramiikka oli ensin harmaata, sitten punaista. Skorbasta on löydetty vanha maatalouskylä^[2].

Noin 4100 tai viimeistään 3850 eaa. alettiin rakentaa suuria megaliittisia temppeleitä. Se saattoi johtua siitä, että näihin aikoihin välimerta purjehtivat kuparikautiset pelasgit tulivat saarelle. Pelasgien uskonto lienee pohjautunut muun muassa kuolleiden ja äitijumalattaren palvontaan, ja jumalille tehtyihin eläinuhreihin. Näin haudat ja temppelit olivat yhteydessä toisiinsa^[3]. Uskontoa varten rakennettiin seudun Maltalle Gozon saaren Ġgantijan temppeli, Tarxien, Ħaġar Qim, Mnajdra ja puoliksi maanalainen Hal Saflieni hypogeum. Megaliitteja tekevät ihmiset käsittelivät kiveä erittäin taitavasti ja kaiversivat mm spiraaliaiheita temppeleihinsä. Hal Saflienin hypogeum oli monikerroksinen kalkkikiveen koverrettu temppeli ja hautapaikka. Maltan megaliittikulttuuri huipentui valtavan Tarxienin temppelin rakentamiseen. Maltan megaliittikulttuuri tuhoutui ehkä nälänhätään, kulkutautiin, muuhun luonnonkatastrofiin tai vieraisiin valloittajiin noin 2500 eaa.

Joidenkin mukaan 2500 eaa. syntynyt uusi kulttuuri olisi ollut pronssikautinen, toisten mielestä myöhäiskuparikautinen. Se joka tapauksessa hautasi polttohaudattuja^[2] vainajiaan uurniin. Noin 1450 eaa. saarelle saapui ehkä toinen varmasti pronssikautinen kansa Borg-I-Naduriin.^[1][2] Noin 900 eaa. saarelle saapui vielä yksi kansa, bahrija ennen foinikialaisten tuloa^[2] .

Foinikialaiset asuttivat saarta vuosina 800–480 eaa.^[1] Foinikialaisten jälkeen saaren hallinto siirtyi Karthagolle.

Vuonna 218 eaa. Malta liitettiin Rooman valtakuntaan.^[1]

Arabit hallitsivat Maltaa yli kahdensadan vuoden ajan, 870–1090.^[4] Vuonna 1090 normannit valloittivat Maltan.^[1] Normannien jälkeen Sisiliaa, ja samalla myös Maltaa hallitsivat Hohenstaufenin (1194–1266) ja Angevinin (1266–1282) hallitsijasuvut.^[5]

Vuonna 1530 Johanniittain ritarikunta otti saaren muodollisesti haltuunsa. Vuonna 1768 jesuiitat karkotettiin Maltalta.^[1]

Vuonna 1565 ottomaanit pyrkivät valtaamaan saaren. Johanniittojen suurmestari La Vallette oli pyytänyt Espanjan Kaarle V:tä ja paavilta lisäjoukkoja, mutta apua ei kuulunut. Toukokuussa Suleiman suuren lähettämät 40 000 ottomaania aloittivat piirityksen. Vastassaan heillä oli vain n. 700 johanniittaritaria ja 8 000 maltalaista sotilasta. Seuraavina kuukausina käytiin verisiä taisteluita, mutta johanniitat eivät suostuneet antautumaan. Maltalaisten pyytämät apujoukot saapuivat saarelle syyskuussa ja ottomaanit joutuivat vetäytymään, menetettyään tuhansia miehiä.^[6]

Napoleon valtasi saaret vuonna 1798, ja britit valtasivat ne 1800.^[7] Vuonna 1814 saarista tuli virallisesti osa Brittiläistä imperiumia.^[8]

Toisen maailmansodan aikana vuonna 1942 kuningas Yrjö VI antoi Maltalle siviilirohkeudesta George Cross (Yrjön risti) -kunniamerkin,^[8] joka yleensä myönnetään vain yksityishenkilöille. Kunniamerkki näkyy edelleen Maltan lipussa ja vaakunassa.

Maltalla oli itsehallinto vuosina 1947-1959 ja taas vuodesta 1962 alkaen vuonna 1964 tapahtuneeseen itsenäistymiseen asti.^[8] Malta itsenäistyi muodollisesti 21. huhtikuuta 1964, ja siitä tuli tasavalta 13. joulukuuta 1974, jolloin entinen kenraalikuvernööri Anthony Mamo vannoi presidentin virkavalan. Se liittyi Europan unioniin vuonna 2004 ja otti käyttöön euron valuuttana vuonna 2008.^[8]

• Maltan muinaiskulttuuri
• Hal Saflieni
• Tarxien
• Maltan megaliitit
• Maltan raiteet

• Chester C & Sterry P: Malta ja Gozo. WSOY, 1993. ISBN 9789510183311

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maltan historia.

• Maltese History Sites Directory (Arkistoitu – Internet Archive)
• Notable Dates in Maltese History (Arkistoitu – Internet Archive) Dept. of information, Malta
• History of Malta History of Nations
• Fortifications and Military Architecture Fortress Explorer
• Malta's Neolithic History (Arkistoitu – Internet Archive)
• History and archaeology of Malta (Arkistoitu – Internet Archive)
• A brief history of Malta (Arkistoitu – Internet Archive) Malta holidays and travel guide
• Discover Mdina (Arkistoitu – Internet Archive) Self-guided tour
• Malta Elections Data (Arkistoitu – Internet Archive)
• areena.yle.fi/tv/1514879