Mäntyharju

Mäntyharju
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°25′05″N, 026°52′45″E
Maakunta	Etelä-Savon maakunta
Seutukunta	Mikkelin seutukunta
Kuntanumero	507
Hallinnollinen keskus	Mäntyharjun asemanseutu
Perustettu	1595
Kuntaliitokset	Pertunmaa (2025)[1]
Kokonaispinta-ala	1 210,98 km² 98:nneksi suurin 2022 [2]
– maa	981,21 km²
– sisävesi	229,77 km²
Väkiluku	5 493 159:nneksi suurin 31.8.2024 [3]
– väestötiheys	5,60 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020 [4]
– 0–14-v.	11,2 %
– 15–64-v.	51,3 %
– yli 64-v.	37,5 %
Äidinkieli	2023 [5]
– suomenkielisiä	95,4 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	4,4 %
Kunnallisvero	8,10 % 242:nneksi suurin 2024 [6]
Kunnanjohtaja	Juho Järvenpää
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2021–2025[7]  • Kesk.  • Kok.  • Muut  • SDP  • PS  • KD	7 7 5 4 3 1
www.mantyharju.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Mäntyharju on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 5 493 ihmistä^[3], ja sen pinta-ala on 1 210,98 km², josta 229,77 km² on vesistöjä.^[2] Väestötiheys on 5,6 asukasta/km².

Mäntyharjun naapurikuntia ovat Heinola, Hirvensalmi, Kouvola, Mikkeli, Pertunmaa ja Savitaipale. Entisiä naapurikuntia ovat Heinolan maalaiskunta, Jaala, Ristiina, Suomenniemi ja Valkeala.

Mäntyharju on yksi Suomen suosituimmista mökkikunnista. Vuonna 2017 Mäntyharjulla oli enemmän mökkejä kuin asuttuja asuntoja.^[8]

Pertunmaa liitetään Mäntyharjuun vuoden 2025 alussa.^[9]

Mäntyharjun asukkaista noin kaksi kolmasosaa asuu sen kaupunkimaisessa keskustaajamassa.^[10]

Noin viidesosa Mäntyharjun pinta-alasta on vettä. Kunnassa sijaitsee yli 450 vähintään hehtaarin laajuista järveä. Suurimmat järvet ovat Vuohijärvi, Enonvesi, Korpijärvi, Juolasvesi, Pyhävesi, Kallavesi, Lahnavesi, Herajärvi ja Tuusjärvi.^[11]

Mäntyharjun Natura 2000-kohteita ovat liito-oravien takia suojellut Kolmikanta ja Kihtelysniemi, tärkeinä lohikalojen kutualueina suojellut Mäntyharjun reitin kosket sekä Sammakkolammen metsä, Rossinlammen metsä, Lahnaniemen, Solistonsuon ja Alatalon metsät, Laukoniemi, Kinalammen metsä, Pyhäniemi, Haapasaari - Luhtanen - Majaluhta, ja Mäntyharjun Suursuo.^[12]

Mäntyharjulla on 32 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973^[13]):

Kulmakuntia Mäntyharjulla ovat Kirkonkylä, Koirakivi, Käävänkylä, Pyhäkoski, Turkinkylä, Valtola ja Varpanen.

Vuoden 2017 lopussa Mäntyharjulla oli 6 054 asukasta, joista 3 754 asui taajamassa, 2 249 haja-asutusalueilla ja 51:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Mäntyharjun taajama-aste on 62,5 %.^[14] Kunnassa on vain yksi taajama, Mäntyharjun asemanseutu.^[15]

1500-luvulla Hämeen, Karjalan ja Savon maakuntien rajat oli kiinnitetty niin, että ne kohtasivat Mäntyharjulla, Tarhaveden ja Juolasveden välisessä salmessa sijaitsevassa Naulasaaressa. Sinne hakattiin kallioon rajamerkiksi kolmikärki, josta Hämeen ja Savon vastainen raja lähti pohjoiseen, Savon ja Karjalan vastainen itään sekä Hämeen ja Karjalan vastainen raja etelään.

Pitäjä olikin hyvin hajanainen sotilaspappi Jaakko Pietarinpojan perustaessa seurakunnan vuonna 1595. Seurakuntaan tuli kuulumaan alueita kolmesta eri maakunnasta. Tämän lisäksi alue jakautui viiden eri hallintopitäjän alueisiin. Savon puoli kuului Pellosniemeen, Karjalan puoli Taipalsaareen ja Hämeen puoli jakautui Sysmän, Asikkalan ja Hollolan kesken. Kirkollisesti Mäntyharjun alue oli kuulunut ennen seurakunnan perustamista neljään seurakuntaan: Iittiin, Sysmään, Taipalsaareen ja Mikkeliin.

Huolimatta siitä, että Mäntyharju itsenäistyi omaksi seurakunnaksi ja pitäjäksi, pysyi sen sisäinen hallinto jatkuvasti hyvin sekavana. Hyvän kuvan sekavuudesta antaa selostus ”Porvoon hiippakunnan papiston anomuksessa Kuninkaalle” syyskuun 9. päivältä vuonna 1741. Se on tehty siinä toivossa, että kuningas ryhtyisi asiaa korjaamaan: ”Kaikki kurinpito on seurakunnassa käynyt mahdottomaksi niin hyvin seurakunnallisessa kuin poliittisessakin mielessä...seurakunta kun on jaettu ei ainoastaan kolmen läänin, Hämeen, Kymenkartanon ja Savon läänien osalle, vaan myöskin kolmen kihlakunnan, neljän käräjäpiirin, kolmen käskynhaltijan, kolmen manttaalikomissaarin, neljän kirjoituspaikan, neljän nimismiehen ja neljän siltavoudin alaisuuteen, joista kukaan ei asu pitäjässä.”

Vuonna 1743 hajanaisuutta lisäsi vielä Turun rauhan mukainen Ruotsin ja Venäjän välinen valtakuntien raja, joka halkaisi pitäjän kahtia. Noin kolmasosa Mäntyharjun alueesta joutui Venäjälle, ja tällä alueella sijaitsivat Mäntyharjun kirkko ja pappilat. Vuonna 1746 valtiopäivillä ehdotettiin, että Mäntyharjun Ruotsille jäänyt osa erotettaisiin omaksi seurakunnakseen, johon olisi liitetty myös Hirvensalmen kappeliseurakunta. Uuden seurakunnan kirkko ehdotettiin rakennettavaksi Lahnaniemeen. Ehdotusta ei kuitenkaan toteutettu, ja vaikka valtakunnanraja jakoi pitäjän kahtia, se pysyi hallinnollisista ja muista hankaluuksista huolimatta yhtenä seurakuntana koko sen ajan, jonka Turun rauhan raja oli voimassa. Samaan tapaan myös Sulkava, Sääminki ja Kerimäki pysyivät kukin yhtenä seurakuntana, vaikka nekin sijaitsivat kahden valtakunnan alueella.^[16]

Mäntyharjun Venäjän-puoleinen osa kuului Vanhaan Suomeen, joka vuonna 1812 liitettiin muun Suomen yhteyteen. Tämän jälkeen Mäntyharju kuului kokonaisuudessaan Suomen suuriruhtinaskuntaan, ja pian tämän jälkeen myös sen jo vuodesta 1743 lähtien Venäjälle kuulunut osa liitettiin Kymenkartanon lääniin. Mikkelin läänin osa Mäntyharjusta tuli 1822. Viimeisen suuren muutoksen kunta koki 1926, jolloin Pertunmaa erotettiin omaksi kunnakseen.^[17]

Mäntyharjun kunnanjohtajaksi valittiin Juho Järvenpää elokuussa 2023.^[18] Vuodesta 2014 huhtikuuhun 2023 kunnanjohtajana oli Jukka Ollikainen.^[19][20] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa. Kaudella 2021–2025 suurimmat valtuustoryhmät ovat Keskustalla (7 paikkaa), Kokoomuksella (7 paikkaa) ja Puolueisiin Sitoitumattomilla (5 paikkaa).^[7]

Mäntyharjun suurimpien työllistäjien joukkoon kuuluvat Mäntyharjun kunta, Veisto Oy, Woikoski Oy ja Exel Composites.

Mäntyharju on eräs Suomen suosituimpia kesämökkipaikkakuntia. Kunnassa on lähes 4 800 kesämökkiä, mikä on enemmän kuin vakituisten asuntojen määrä kunnassa. Mökkiläisten ansioista kunnan väkiluku jopa kolminkertaistuu kesäisin.^[21] Kaikkiaan 63 kunnassa oli vuonna 2016 enemmän mökkejä kuin vakinaisesti asuttuja asuntoja. Tällaisia mökkimäärältään suuria kuntia olivat mm. Parainen, Mäntyharju, Kemiönsaari ja Pälkäne.^[22]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Mäntyharjulla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[24]

• Mäntyharjun seurakunta

Seurakunta toimii myös Pertunmaan kunnan alueella.

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Mäntyharjulla toimii Mäntyharjun helluntaiseurakunta.^[25]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Mäntyharjun alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.^[26]

Mäntyharjun keskustassa sijaitseva Mäntyharjun hyvinvointikeskus tarjoaa kuntalaisille perusterveydenhoitoa.^[27][28]

Kyläkoulujen lakkauttamisen myötä perusopetus on keskitetty Mäntyharjun yhtenäiskouluun. Yhteinäiskoulun eteläpuolella toimii Mäntyharjun lukio.^[28]

Mäntyharjun lukion kanssa samassa kiinteistössä toimii kansalaisopisto, jossa opetetaan muun muassa kieliä ja musiikkia.

Mäntyharjulla toimii elokuvateatteri Kino, jossa on viikonloppunäytöksiä^[29]. Kesäisin Mäntyharjulla on kesäteattereita, mm. Koirakivessä ja Kirkonkylässä.

Mäntyharjulla järjestetään markkinat joka vuosi juhannuksen jälkeisenä maanantaina.^lähde?

Mäntyharjulla järjestetään kesäisin SOI suvessa -festivaali.^lähde?

Metsäfestiwal-musiikkifestivaali (aiemmin Lawatanssit) on järjestetty Tiilikkalassa. Tapahtumassa on esiintynyt vaihtoehtomusiikin artisteja ja yhtyeitä.^lähde?

Mäntyharjulla on taidekeskus Salmela, joka toimii pitsihuvilassa. Salmelassa on myös taiteilijaresidenssi, ja siellä järjestetään kesäisin konsertteja.^[21]

Mäntyharjun pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla sikakaali, joka on padassa haudutettua sianlihaa ja haudutusliemessä kypsennettyä kaalia, sekä karpalokiisseli.^[30][31]

Mäntyharjulla toimii urheiluseura Mäntyharjun Virkistys, jonka toiminnan piiriin kuuluu useita lajeja, kuten lentopallo, hiihto, pesäpallo ja salibandy.

Mäntyharjulla toimii myös jalkapalloseura Mäntyharjun Jäntevä (MäJä). Seura on perustettu 1921 ja toimi aiemmin urheilun yleisseurana^[32]. Edustusjoukkue pelasi vuonna 2016 miesten 6. divaria.^[33] Sillä on myös lukuisia juniorijoukkueita. Real Mäntyharju puolestaan pelasi talvella 2014–2015 paikkakunnan historian ensimmäisenä joukkueena futsalia piirin sarjoissa, kun se osallistui Kaakkois-Suomen kolmosdivisioonaan.

Mäntyharjun Ratsastajat on vuonna 1998 perustettu Suomen Ratsastajainliitto ry:n jäsenseura.

Suomen Latu ry:n jäsenyhdistyksen Mäntyharjun Reissupolku ry:n lajeina ovat mm. retkeily, pyöräily, melonta ja hiihto.

Mäntyharjun keskustan läpi kulkee Savon rata, jota pitkin junamatka Mikkeliin kestää n. 25 minuuttia ja Kouvolaan n. 40 minuuttia^[34]. Elokuusta 2014 alkaen kaikki Savon radalla kulkevat matkustajajunat pysähtyvät Mäntyharjun asemalla^[35]. Mäntyharjun länsiosien läpi kulkee valtatie 5 ja itäosien läpi valtatie 15. Kuntakeskuksesta on suora yhteys seututietä 419 pitkin valtatielle 5 Vihantasalmen liittymään sekä seututietä 368 pitkin Uutelan liittymään.

Mäntyharjun lähimmät kaupungit ovat Heinola, Mikkeli, Kouvola, Lahti ja Lappeenranta.

• Greta von Haartman, oopperalaulaja
• Taavi Hahl, kuoronjohtaja
• Hassun-Pekko, viulupelimanni
• Tuomas Hoikkala, taidemesenaatti^[36]
• Nestor Huoponen, kansanedustaja, kanttori-urkuri
• Antti Häkkänen, kansanedustaja ja oikeusministeri
• Antti Jaatinen, jääkiekkoilija
• Kaija Juurikkala, elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja
• Perttu Kiesilä, jääkiekkoilija
• Antti Lehtisalo, prikaatikenraali evp.
• Kati Lindsberg, ravivalmentaja
• Tuomo Martikainen, politiikan tutkija, professori
• Jari Mattila, endurokuljettaja
• Eemeli Nikkinen, kauppaneuvos
• Jani Paasonen, ralliautoilija
• Kake Randelin, laulaja
• Sulo Ripatti, kauppaneuvos
• Rami Rusinen, näyttelijä
• Tiiamari Sievänen, lentopalloilija
• Karri Sihvonen, lentopalloilija
• Edvard Ukkonen, toimittaja ja suomentaja
• Tero Vaara, laulaja
• Edward Vesala, jazzrumpali
• Anssi Viskari, aikuisviihdetaiteilija.

Mäntyharjun nähtävyyksiä

• Mäntyharjun kirkko
• Taidekeskus Salmela
• Iso-Pappilan museoalue
• Vihantasalmen puusilta
• Repovesi
• Voikoski

• Luettelo Mäntyharjun julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Mäntyharjun virallinen kotisivu
• Tilastokeskus – Mäntyharjun avainluvut
• Taidekeskus Salmelan kotisivu
• Mäntyharjun Reissupolku ry:n kotisivut
• Mäntyharjun Virkistys ry:n kotisivut