Juolasvesi
| Juolasvesi | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Etelä-Savossa |
| Kunnat | Mäntyharju, Kouvola |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Vuohijärven alue (14.91) |
| Laskujoki | Voikoski Vuohijärveen |
| Järvinumero | 14.913.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 79,6 m [1] |
| Pituus | 21,404 km [1] |
| Leveys | 4,783 km [1] |
| Rantaviiva | 149,863 km [2] |
| Pinta-ala | 26,0037 km² [2] |
| Tilavuus | 0,22097 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 8,5 m [2] |
| Suurin syvyys | 33,9 m [2] |
| Saaria | 110 [2] |
 Juolasvesi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Juolasvesi [1], joskus myös Juolasvesi–Sarkavesi [2], on Etelä-Savossa Mäntyharjulla ja osin myös Kouvolassa sijaitseva järvi.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 2 600 hehtaaria eli 26 neliökilometriä. Se on 21 kilometriä pitkä ja 4,4 kilometriä leveä. Se muodostuu kolmesta järvenosasta. Pohjoisin järvenosa on Tarhavesi, johon Lahnavesi laskee Miekankoskella. Tarhaveden etelärannasta vesi virtaa Naulasaaren molemmilta puolilta Naulasalmien läpi järven pääaltaaseen, jota kutsutaan tässä artikkelissa Juolasvedeksi. Joulasveden eteläpäässä Jäniskylässä vesi joutuu pitkään ja kapeaan Sarkaveteen. Voikoski sijaitsee Sarkaveden eteläpäässä, mistä se laskee Voikosken voimalaitoksen kautta Vuohijärveen.[2][1][3]
Järvessä on laskettu olevan 110 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 156 hehtaaria, mikä on noin 5,7 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista 16 ovat yli hehtaarin suuruisia, 75 ovat yli aarin ja loput 19 ovat alle aarin kokoisia.[2][1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 221 miljoonaa kuutiometriä eli 0,221 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 8,5 metriä ja suurin syvyys on 33,9 metriä.[2][1]
Tarhavesi on 2,9 kilometriä pitkä ja 1,9 kilometriä leveä. Siinä on kolme saarta, joista kahden nimi on Kylälänsaari ja Raatosaari. Raatosaaren kaakkoispuolella sijaitsee 15,7 metrinen syvänne. Tarhaveden eteläosat ja Naulasalmien pohjoisosat ovat 10 metriä syvät. Salmet ovat kapeimillaan 50 metriä leveät ja Naulasaari niiden välissä on 29 hehtaarin kokoinen. Läntistä Naulasalmea kutsutaan myös Kallensalmeksi ja se on 1,2 kilometriä pitkä. Itäisempi Naulasalmi on 900 metriä pitkä.[1]
Juolasveden järvenosa on 10 kilometriä pitkä ja 4,5 kilometriä leveä. Sen järvenselkä on 5,5, kilometriä pitkä. Järvenosan kaakkoispäässä sijaitsevat sen suurimmat saaret Haapasaari, Linnasaari, Saunasaaret ja Lehtisensaaret. Saaret ovat maisemallisesti kauniit [3]. Haapasaaren lounaispuolella työntyy lounaaseen Leppälahti. Sen lahdensuu on 200 metriä leveä, vaikka lahti on 2,9 kilometriä pitkä ja vajaa 700 metriä leveä. Muita lahtia ovat länsirannan Humalalahti, Kukkolahti ja Hanganlahti. Itärannalla sijaitsevat Haiminlahti, Syvälahti, Korpilahti, Pitkälahti ja Koipuranlahti. Juolasjärven pohja on syvyyksiltään vaihtelevaa. Kapeiden syvänteiden välissä saattaa olla saaria tai matalikkoja. Järvenselällä on veneväylän kohdalla monesti yli 20 metriä syvää. Hanganlahden edustalla on 29 metriä syvää ja väylällä 25 ja 28 metriä syvää. Suurten saarten kohdalla sijaitsee 27-metrinen syvänne. Syvänteet kuuluvat kallioperän murrokseen, joka on jääkauden loppuvaiheessa huuhtoutunut puhtaaksi moreenista. Myöhemmin sinne muodostui harjujakso, joka nousee välillä vedenpinnan yläpuolelle. Juolasvesi yhtyy Sarkaveteen Virransalmen kapeikossa, joka on yli 30 metriä leveä ja vain kolme metriä syvä.[1]
Sarkavesi on 13 kilometriä pitkä, mutta suurimmillaan vain kilometrin leveä. Järvenosassa on Haukkavuoren kohdalla 70 leveä kapeikko, ja Kalliosalmessa alle 100 metriä leveä kapeikko ja saari. Vaikka Sarkavesi on muodostunut kalliomurrokseen, jossa on kapeikoissa monia syvänteitä, on se muualla matala. Siitä erkanee sivuille pieniä lahtia kuten Taivallahti, Haukkalahti, Purstionlampi, Myllylahti, Laitolahti ja Hakalahti.[1]
Järven rantaviivan pituus on 150 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 36 kilometriä [2]. Järven asutus on pääasiassa haja-asutusta, mutta asutus on paikoin keskittynyt kyliin tai kulmakuntiin. Tällaisia ovat Juolasveden järvenosan länsirannalla Hietaniemi ja itärannalla Luhtanen ja Korpilahti, ja sen kaakkoispäässä Jäniskylä. Sarkavedellä sijaitsee itärannalla Outinen ja länsirannalla Pekkojärvi. Mouhu ja Nuolniemi sijaitsevat kauempana järven rannasta. Voikosken partaalla on toiminut Mäntyharjun vanhin teollisuuslaitos Woikoski. Sarkaveden alaosasta pieni osa ja puolet Voikoskesta jäävät Kouvolan puolelle.[1][4]
Säännöstely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järveä säännöstellään tavoitteena tulvan ehkäisy, tukinuitto, vesiliikenteen edistäminen, virkistyskäyttö, kalanviljely tai vesivoiman turvaaminen.[3]
Luonnontila
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vedenlaatu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven vedenlaatu on erinomainen. Sen vedenväri on aavistuksen ruskehtava ja vesi on kirkasta. Järven happitilanteen olevan hyvä pintavedessä ja 15 metrin syvyydessä. Sen sijaan alusvedessä järven pohjalla on tavattu vakaviakin happiongelmia. Vedessä on niukasti humusta ja järvi onkin tyypiltään niukkaravinteinen ja karu.[3]
Kalasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleisimmät kalalajit ovat muikku, hauki ja ahven. Myös taimenta ja siikaa esiintyy kalastettavaksi.[3]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven rannalla sijaitsee kolme kalliomaalausta. Sarkaveden Kannonaluksessa on kalliopintaa itärannalla, jossa sijaitsee Kannonaluksen kalliomaalaus. Vain 600 metriä kaakkoon päin Sarkaveden itärannalla sijaitsee Haukkavuoren kalliomaalaukset ja Voikosken partaalla Voikosken kalliomaalaus.
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Mäntyharjun reitin valuma-alueen (14.9) Vuohijärven alueella (14.91), jonka Juolasveden–Lahnaveden alueeseen (14.913) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 79,6 metriä mpy.[1][3]
Järvi saa pääosan vedestään Lahnaveden (1 313 ha) valuma-alueelta, johon myös Volanjoen alue (14.916) ja Tuusjärven alue (14.914) laskevat. Vedet laskevat Lahnaveden eteläpään Vihannanselkään ja laskevat Miekankosken kumpaakin uomaa pitkin Tarhaveteen. Sarkaveteen sen itärantaan laskevan Pitkäjärven valuma-alueen (14.919) laskuoja tuo siihen hieman vettä lisää.[3]
Juolasveden–Lahnaveden alueeseen kuuluu 57 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti Lahna- tai Juolasjärveen. Niistä huomattavimpia järviä ovat Juolasjärven länsirantaan laskevat seuraavat järvet. Varaslampi (34 ha) laskee suoraan Tarhaveteen. Suoraan Juolasveteen laskee Kukkolampi (9 ha), johon laskevat vuorostaan Simpunlampi (3 ha) ja Räpäkkö (8 ha). Humalalampi (2 ha) laskee etelämpänä Humalalahteen. Leppälahden pohjoisrantaan laskevat Sarviojaa myöten Sarvilampi (10 ha) ja Kirveslampi (12 ha), lahdenpohjukan sivulle Laito Särkijärvi (19 ha) ja siihen vuorostaan Syvä Särkijärvi (6 ha) ja Kangaslampi (9 ha), ja lahdenpohjukkaan Orislampi (3 ha) ja Pekkilampi (3 ha).[1][3]
Juolasveden itärantaan laskevia järviä ovat Tyrynlahteen laskeva Repolampi (2 ha), sekä Majalahteen laskevan Majajoen valuma-alueen järvet, joita ovat esimerkiksi Kansikkaanlampi (2 ha), Alimmainen Tuomilampi (6 ha), Ylimmäinen Tuomilampi (4 ha), Väärälampi (7 ha), Huosiuslampi ja Vuoripäänlampi (5 ha).[1][3]
Haukkavuoren kohdalla sijaitseva Hätälampi (3,36 ha) laskee suoraan länsirannassa kapeaan Sarkaveden salmeen. Muita Sarkaveden länsirantaan laskevia järviä ovat Väärälampi (5 ha), Taipaleen kohdalla järveen laskeva Pekkojärvenoja, jonka valuma-alueeseen kuuluvat Pekkojärvi (30 ha), Joutsenlampi (5 ha) ja Pölkkylampi. Kolisevanoja tuo Mustikkasalmiin Alalammen (3 ha) kautta myös Pienilammen, Pitkälammen (2 ha) ja Lehmälammen (10 ha) vedet. Patoamalla nostettu Kalalammikko (4 ha) sijaitsee Laitolahden jatkeena. Alinna sijaitsee vielä Kulilammen laskupaikka.[1][3]
Sarasveden itärantaan jaskevat loput järvistä. Näitä ovat yksinäinen Kenkälampi (9 ha), Sahinojan kautta laskeva Hirvilampi (8 ha) ja Viitasenlampi (8 ha), tähän väliin sopiva Pitkäjärven valuma-alueen laskuoja, sitten vielä Haapapuron kautta Pitkäjärven ojaan yhtyvän valuma-alueen järvet Matkoslampi ja Kivilampi (7 ha). Yksinäinen Kangaslampi (16 ha) sijaitsee Sarkaveden yhteydessä ja laskee siihen Kangasojaa myöten. Myllylahteen laskevat samaa ojan kautta Soijärvi (8 ha) ja Hosusjärvi (31 ha). Niiden vieressä sijaitsee Valkialammen suppa.[1][3]
Järvi laskee Sarasveden eteläpäästä Voikosken kautta Vuohijärven Torviselkään sen pohjoispuolella sijaitsevan järvikapeikon läpi. Vuohijärven vedenpinta on kolme metriä alempana kuin Sarasvedellä.[1]
-
Järvi laskee Vuohijärveen Voikosken kautta
-
Lahnavesi laskee Tarhaveteen Miekankosken kautta. Edessä sijaitsee Raatosaari.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Juolasvesi, Mäntyharju (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 25.2.2018.
- ↑ a b c d e f g h i j k Juolasvesi (14.913.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 25.2.2018.
- ↑ Juolasvesi, Mäntyharju (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
