Mäntymäki (Helsinki)
Mäntymäki (ruots. Tallbacka) on kallioinen ja metsäinen kukkula Helsingissä Eläintarhan alueen etelälaidalla lähellä Töölönlahtea. Sen ohi kulkee etelä- ja itäpuolitse Helsinginkatu, pohjoispuolitse Mäntymäentie. Länsipuolella kukkulan edustalla on laaja aukio, Mäntymäen kenttä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueella sijaitsi 1800-luvulla kaupungilta vuokratulla tontilla Tallberg-niminen huvila.[1] Nimi Tallbacka tuli käyttöön 1890-luvulla. Myös nykyinen suomenkielinen käännösnimi oli käytössä jo vuonna 1901 ja virallistettiin 1909.[1] Mäntymäen pohjoisreunassa on vanha puutalo, niin sanottu Mäntymäen Mökki, joka alun perin oli Mäntymäen toisella puolella sijainneen pumppuaseman vartiotupa ja vartijan työsuhdeasunto. Nykyisin siellä toimii työhuoneyhteisö, mökkiä myös vuokrataan muille.lähde? Vanhoissa valokuvissa erottuva Mäntymäen mäntysiluetti on ajan kuluessa lehtipuuvaltaistunut.[2]
Mäntymäki on 1900-luvun alusta lähtien ollut työväenliikkeen ja sosialidemokraattien kokoontumispaikka, jossa on pidetty muun muassa vappujuhlia.[3][4] Vuoden 1918 sisällissodan aikana Mäntymäelle perustettiin hautausmaa, johon haudattiin rintamalla kaatuneita punakaartilaisia. Sodan päätyttyä vainajat siirrettiin Malmin hautausmaan joukkohautaan.[5]
Mäntymäen kenttä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mäntymäen kenttä (ent. Messukenttä) on laaja aukio Mäntymäen länsipuolella, kukkulan ja Töölön kisahallin välissä. Sen läntistä reunaa pitkin kulkee Olympiastadionille johtava Paavo Nurmen tie. Aukion pohjoispuolella, Stadionin edustalla on Paavo Nurmen patsas, länsilaidassa Lasse Virénin patsas.
Nimi Messukenttä vahvistettiin vuonna 1956.[1] Tuohon aikaan nykyinen Töölön kisahalli oli Messuhalli, jossa järjestettiin messuja ja muita näyttelyjä, ja suurten messujen aikana viereinen Messukenttäkin oli osana näyttelyaluetta. Vuonna 1962 aukion itäreunaan, Mäntymäen eteen, rakennettiin väliaikaiseksi tarkoitettu Messuhallin lisärakennus, yleisesti Helsingin rumimpana rakennuksena pidetty C-messuhalli eli ns. Kansojen halli, joka purettiin 1975 Suomen Messujen muutettua uuteen Messukeskukseen Itä-Pasilaan.[6] Samoihin aikoihin aukion nimi muutettiin Mäntymäen kentäksi.
Mäntymäen kenttä toimii läheisiin julkisiin rakennuksiin kuten Stadioniin, Töölön kisahalliin ja Oopperaan liittyvänä pysäköintialueena. Suomen Messujen muutettuakin siellä on toisinaan järjestetty myös yleisötapahtumia, muun muassa tivoleita[6], ja myös Sirkus Finlandian teltta on aikoinaan ollut useita kertoja pystytettynä sinne. Aukion kohdalla olevalla osalla Mäntymäentietä on vuosittain myös käytössä muun muassa Helsinki City Marathonin[7] ja Naisten Kympin lähtöpaikka.[8]
Suunnitellun Pisararadan Töölön asema rakennettaisiin lähelle Mäntymäkeä. On ehdotettu, että sen valmistuessa tai mahdollisesti jo aikaisemmin osa nykyisin Elielinaukiolla olevista, Mannerheimintietä pitkin kulkevien bussilinjojen päätepysäkeistä siirrettäsiin Mäntymäen kentälle.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24, s. 123. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
- ↑ Eläintarhan alueenympäristöhistoriallinen selvitys (PDF) (s. 93) 2013. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 5.4.2023.
- ↑ Iso tietosanakirja, 9. osa (Mustonen-Pielisjärvi), s. art. Mäntymäki. Otava, 1985.
- ↑ Vappua vietetään tutuilla paikoilla Ympäristöministeriö, Museovirasto. Viitattu 15.5.2012.[vanhentunut linkki]
- ↑ Mäntymäki on tärkeä muistinpaikka 17.5.2013. Tiedonantaja. Viitattu 3.2.2017.
- ↑ a b Kaija Hackzell, Kirsti Toppari: Töölön tullin molemmin puolin, Helsingin vanhoja kortteleita 5, s. 172. Sanoma Oy, 1997. ISBN 951-97555-1-9
- ↑ Helsinki City Marathon: tapahtuma helsinkicitymarathon.fi. Viitattu 15.5.2012.
- ↑ Naisten Kymppi 2012, reittikartta naistenkymppi.fi. Arkistoitu 8.3.2012. Viitattu 15.5.2012.
- ↑ Pisara-radan vaikutukset pintaliikenteeseen, Luonnos 30.3.2012 (PDF) Helsingin seudun liikenne (HSL), Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 15.5.2012.