Helsinginkatu

Helsinginkatu
Helsingegatan
Helsinginkatu on puistokatu Kurvista Kaarlenkadun risteykseen.
Maa	Suomi
Tieluokka	katu
Pituus	2,1 km
Alkupiste	Hämeentie
Päätepiste	Mannerheimintie (2,1 km)
Päällyste	asfaltti
Kaistaluku	pääosin nelikaistainen
Infobox OK

Helsinginkatu (ruots. Helsingegatan, stadin slangilla Hesari, joka on myös Helsingin Sanomista käytetty lempinimi) on noin kahden kilometrin mittainen itä–länsi-suuntainen katu Helsingin kantakaupungissa. Se johtaa Hämeentieltä Mannerheimintielle. Katu erottaa Kallion ja Alppiharjun kaupunginosat toisistaan; pääradan alikäytävän länsipuolella oleva osa katua on kuitenkin Taka-Töölön alueella. Kadun tyyppi on Hämeentieltä Sturenkadun risteykseen asti alueellinen kokoojakatu ja Sturenkadusta länteen pääkatu.^[1]

Kadun itäosa on noin 30 metriä leveä puistokatu, jossa on rakennuksia molemmin puolin.^[2] Puistokatuosuuden ja rautatien alikäytävän välissä rakennuksia on Urheilutaloa lukuun ottamatta vain kadun eteläreunalla. Rautatien länsipuolella katu kulkee Töölönlahden rantaa pitkin eikä sen varrella ole muita rakennuksia kuin Suomen Kansallisooppera ja -baletti ja ravintola Töölönranta. Helsinginkatu on valaistu vaijereihin ripustetuilla valaisimilla ja päällystetty asfaltilla koko matkaltaan. Helsinginkatua pitkin kulkee myös kadun päästä päähän ulottuva raitiotie.

Kadun nimi ei viittaa Helsingin kaupunkiin eikä myöskään Helsinginkoskeen vaan Helsingin pitäjään, nykyiseen Vantaan kaupunkiin.^[3]

Nykyisen Helsinginkadun kohdalle kaavailtiin puistokatua ensimmäisen kerran vuonna 1887. Silloin kadun paikalla oli kostea painanne, jota käytettiin viljelysmaana. Vuonna 1902 vahvistettiin asemakaava, jonka mukaan Helsinginkatua ryhdyttiin hiljalleen rakentamaan. Tontit kadun varrella mitoitettiin suurille vuokrataloille, suurin osa bulevardi-osuuden tonteista myytiin 1920-luvulla ja rakennettiin nopeaan tahtiin. Mallia otettiin esimerkiksi tanskalaisesta paljaspintaisesta punatiiliarkkitehtuurista. Vuokra-asunnoista tuli pieniä ja maantasokerroksiin rakennettiin näyteikkunallisia liiketiloja. Puuistutukset saivat odottaa 1970-luvun lopulle asti. Helsinginkadun kerrostaloja on saneerattu laajalti 2000-luvulla.^[4]

Vuoteen 1969 saakka Helsinginkatu ulottui tämän nimisenä vain Hämeentieltä rautatien alikulkukäytävään. Sen nykyinen loppuosa oli osa Eläintarhantietä, joka ulottui Hakaniementorin luoteiskulmasta Mannerheimintielle saakka ja ylitti rautatien siltaa myöten noin puoli kilometriä Helsingin­kadun ali­kulku­käytävästä etelään. Töölönlahden koillisrannan ja rautatien välissä Eläintarhantie kuitenkin teki noin 90 asteen mutkan niin, että sen loppuosa oli Helsinginkadun suoranaisena jatkeena. Kun tuolloin rautatielle rakennettiin lisäraiteita, purettiin radan ylittänyt Eläin­tarhan­tien silta, ja tämä nimi jätettiin vain radan itäpuolella Kalliossa olevalle osalle tietä. Entisen Eläintarhantien keskiosa puretulta sillalta Helsinginkadun päähän sai ympärillä olevan huvila-alueen mukaan nimen Linnunlauluntie, ja loppuosa muutettiin nimeltäänkin Helsinginkadun jatkeeksi.^[5][6]

Katunumeroinnin mukaisesti Helsinginkatu alkaa Hämeentieltä Kurvista, Sörnäisten metroaseman luota, ja kulkee länsilounaaseen Mannerheimintielle. Parittomat katunumerot ovat Helsinginkadun pohjoisreunalla. Itäinen puolen kilometrin osuus kadusta on leveää puistokatua eli bulevardia. Helsinginkadun alkupäässä sijaitsee kolmionmuotoinen pohjoiseen avautuva Vaasanpuistikko, kansan suussa Piritori. Hieman Vaasanpuistikosta länteen kadun eteläpuolella on puoliympyränmuotoinen Harjutorin puistoaukio. Aukiosta länteen niin ikään kadun eteläreunalla on Aadolfinrinteen puistikko kaksine kaarevine portaikkoineen, jotka nousevat Aadolfin­kadulle Torkkelin­mäen pienalueeseen Yhteis­kunnallisen korkea­koulun entisen pää­rakennuksen, Franzénian eteen, jossa toimii nykyään päiväkoti. Fleminginkadun ja Helsinginkadun neliristeys on valo-ohjattu, ja sen koilliskulma avautuu pieneksi betonikivetyksi aukioksi. Fleminginkadun ja Kaarlenkadun välisellä osuudella kulkee numero 9:n raitiovaunu. Puistokatuosuus päättyy Kaarlenkadun risteykseen. Risteyksessä on pieni asfalttipäällysteinen aukio, jonka reunalla on muun muassa anniskelupaikkoja, niistä kuuluisimpana ravintola Roskapankki.

Kaarlenkadun ja Läntisen Brahenkadun välisellä lyhyellä osuudella raitiovaunuliikenne on vilkasta; siinä kulkevat normaalisti linjat 1, 3 ja 8. Tällä kohtaa kadun pohjoispuolella avautuu Brahenkenttä. Helsingin kaupungin työväenopiston nelikerroksinen vaaleanpunainen talo sijaitsee kenttää vastapäätä. Läntisen Brahenkadun T-risteyksen ja Kirstinkadun neliristeyksen välissä on Helsingin urheilutalo, josta länteen päin Helsinginkadun pohjoisreunalla ei ole lainkaan rakennuksia. Välittömästi Kirstinkadun risteyksen länsipuolella Helsinginkadun eri puolilla sijaitsevat Josafatin kalliot ja Tauno Palon puisto toisiaan vastapäätä. Niiden länsipuolitse Helsingin­kadun yli johtaa Wallinin­kadun silta. Sen länsipuolella koillisesta viistosti tuleva Sturenkatu yhtyy Helsinginkatuun. Samasta risteyksestä kaakkoon johtaa myös Kolmas linja. Sturenkadulta tuleva autoliikenne voi jatkaa Helsinginkatua pitkin ainoastaan länteen. Raitiovaunulinjat numero 1 ja 8 liikennöivät normaalisti Helsinginkadulla välillä Sörnäinen–Mannerheimintie.

Sturenkadun risteyksestä länteen Helsinginkadun eteläpuolella sijaitsee Diakonissalaitoksen rakennuskompleksi. Kadun pohjoispuolella on Alppipuistoon kuuluvia kalliota, joiden laella on myös Linnanmäen huvipuisto. Katu levenee 3+2-kaistaiseksi, ajokaistojen välissä raitiokiskot kulkevat omalla korokkeellaan. Helsinginkatu alittaa pääradan Diakonissalaitoksen länsipuolella ja jatkuu Töölönlahden pohjois- ja luoteisrantaa pitkin. Kadun pohjoispuolella on Eläintarhan puistoalue, jossa sijaitseva Helsingin Talvipuutarha myös näkyy Helsinginkadulle. Töölönlahden länsipuolella katu tekee mutkan ja päättyy Mannerheimintielle. Sen eteläpuolella sijaitsevat ravintola Töölönranta ja oopperatalo, jota vastapäätä on aukio, joka ulottuu Helsingin olympiastadionille saakka. Aukion ja Mannerheimintien välissä on Töölön kisahalli. Helsinginkatu päättyy Mannerheimintiehen, jonka länsipuolella sama katulinja jatkuu Runeberginkatuna.

Helsinginkadulla ovat valo-ohjaukset näissä risteyksissä: Hämeentie, Fleminginkatu, Kaarlenkatu, Sturenkatu, Vauhtitie, Mäntymäentie, Oopperankuja ja Mannerheimintie. Niiden lisäksi ovat yhdet jalankulkuvalot Sörnäisten metroaseman kohdalla.

Helsinginkadun bulevardi-osuudella on asfalttipäällysteiset jalkakäytävät. Helsinginkadun ja Kaarlenkadun risteyksestä länteen kadun molemmin puolin on jalkakäytävästa erotettu ulompi kaista pyörätieksi, joka on päällystetty Kirstinkadun neliristeykseen asti punaisella asfaltilla. Jalankulkuväylä on erotettu pyörätiestä kiveyksellä tai valkoisella viivalla. Rautatiesillan kyljessä Helsinginkadun ylittää kaupungin keskustasta kohti Pasilaa vievä kevyen liikenteen väylä, joka on yhdistetty kahdella rampilla ja kahdella portaikolla Helsinginkadun jalkakäytäviin. Rautatiesillan länsipuolella Helsinginkadun pohjoinen jalkakäytävä erkanee omaksi kevyen liikenteen väyläkseen, joka yhtyy katuun jälleen Talvipuutarhan länsipuolella. Helsinginkadun eteläpuolinen jalankulkuväylä puolestaan yhtyy välittömästi radan länsipuolella Töölönlahden ympäri kulkevaan puistotiehen. Pyörätie on Töölönlahden kohdalla päällystetty punaisella asfaltilla. Mäntymäen kohdalla Töölönlahden kevyen liikenteen väylä ja Helsinginkadun eteläinen jalkakäytävä risteytyvät.

Helsinginkatua pitkin kulkevat kadun päästä päähän Helsingin raitiolinjat 1 (Eira–Käpylä) ja 8 (Jätkäsaari–Arabianranta). Lyhyitä osuuksia Helsinginkatua pitkin kulkevat lisäksi linjat 3 (Kaarlenkadun ja Läntisen Brahenkadun välillä) ja 9 (Kaarlenkadun ja Fleminginkadun välillä). Sitä paitsi useimmat muutkin Helsingin raitiolinjat kulkevat joko Helsinginkadun länsipään kautta Mannerheimintietä pitkin tai sen itäpään kautta Hämeentietä pitkin.

Helsinginkadulla on lännestä itään raitiotiepysäkit Ooppera, Kaupunginpuutarha, Linnanmäki, Urheilutalo ja Helsinginkatu. Kaikki pysäkit ovat korotettuja ja päällystetty betonikivellä. Kadun itäpäästä on molemmin puolin katua kulku Sörnäisten metroasemalle. Hämeentien katutöiden jälkeen myös Sörnäisten lännen suuntainen raitiovaunupysäkki linjoilla 1 ja 8 sijaitsee Helsinginkadulla. Muut Sörnäisten pysäkit ovat Hämeentiellä. Helsinginkadulla on bussiliikennettä Sturenkadun risteyksen ja Mannerheimintien risteyksen välisellä osuudella. Vastapäätä Harjutoria, Ebeneser-talon edessä ja Brahen­kentän kohdalla sijaitsevat taksiasemat.

• Ebeneser-säätiön talo, valmistunut 1908, suojelukohde, Helsinginkatu 3-5.
• Helsingin työväenopiston päärakennus ja keskinen alueopisto, uusklassinen rakennus, arkkitehdit Gunnar Taucher ja Väinö Määttä, valmistunut 1927, Helsinginkatu 26.
• Helsingin urheilutalo, valmistunut 1961, Helsinginkatu 25, keltatiilisessä talossa sijaitsee myös Ryhmäteatteri.
• Helsingin Diakonissalaitoksen rakennuksia, keltasävyinen rakennus Helsinginkadulla valmistunut 1912, Helsinginkatu 50 (Kolmas linja 40, Alppikatu 2).
• Ravintola Töölönranta, arkkitehdit Eero Hyvämäki, Jukka Karhunen ja Risto Parkkinen, paviljonkimainen rakennus, valmistunut 1996, Helsinginkatu 56.
• Suomen Kansallisooppera ja -baletti, arkkitehtitoimisto Hyvämäki-Karhunen-Parkkinen, rakennettu 1986–1993 Töölön sokeritehtaan paikalle, Helsinginkatu 58.

Talvipuutarhan osoite on Hammarskjöldintie 1, puutarha avautuu kohti Helsinginkatua ja Töölönlahtea. Linnanmäen huvipuistoon kulkee kävelytie Helsinginkadun ja Sturenkadun risteyksestä; huvipuistoon vievä Helsinginkadun yhteydessä oleva portaikko rakennettiin täysin uusiksi 2000-luvun vaihteessa, ja sen edustalle rakennettiin puoliympyränmuotoinen pieni aukio.

• Hämeentie
• Pengerkatu (etelään) ja Pengerpolku (pohjoiseen)
• Harjutori/Harjutorinkatu (lounaaseen); Harjukatu (pohjoiseen)
• Kustaankatu (pohjoiseen)
• Fleminginkatu
• Kaarlenkatu
• Itäinen Alppirinne (etelään)
• Läntinen Alppirinne (etelään) ja Läntinen Brahenkatu (pohjoiseen)
• Kirstinkatu
• Wallininkatu (silta)
• Sturenkatu (koilliseen) ja Kolmas linja (kaakkoon)
• Linnunlauluntie (etelään)
• Vauhtitie (pohjoiseen)
• Hammarskjöldintie (pohjoiseen)
• Mäntymäentie (länteen)
• Oopperankuja (etelään)
• Mannerheimintie, samasta risteyksessä eteenpäin jatkuu Runeberginkatu.

• Helsinginkatua pitkin

• Työväenperinne.fi
• Lib.hel.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
• Ebeneser.fi
• Urheiluhallit.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
• Hel2.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
• WCM_GLOBAL_CONTEXT=/fi/Helsingin+kaupungin+liikennelaitos/ Hel.fi/HKL

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsinginkatu Wikimedia Commonsissa

• Katu on hesarilaisten toinen olohuone Ylen Elävä arkisto.