LaTeX

LaTeX (/ˈlɑːtɛk/) on Leslie Lamportin kehittämä ladontajärjestelmä. Ääntämisen taustalla on kirjainten "TeX" kreikkalainen alkuperä "τεχ" (tau epsilon chi), joka tarkoittaa taidetta ja teknologiaa.^[1] Järjestelmä itse tulostaa nimen muodossa LaTeX. LaTeX koostuu joukosta makroja, jotka on rakennettu TeX-järjestelmän päälle. Se soveltuu erityisesti matemaattisen materiaalin latomiseen. LaTeX tukee lukuisia kieliä, myös suomea.

Monet luonnontieteelliset julkaisusarjat edellyttävät niissä julkaistavien tieteellisten artikkelien olevan kirjoitettu LaTeXia käyttäen. Näissä sarjoissa myös artikkelien muotoilu tapahtuu poikkeuksetta LaTeX-pakettien avulla, vaikka artikkeli lähetettäisiinkin eri muodossa. Myös Wikimedian matemaattinen tekstinsyöttö vastaa olennaisilta osin LaTeXin syntaksia.

LaTeXin ajatuksena on yksinkertaistaa ladontaa TeXiin verraten ja ohjata kirjoittaja kiinnittämään huomiota enemmänkin tekstin rakenteeseen kuin ulkoasuun. LaTeXiin sisältyy hyvin laaja joukko erilaisia dokumenttityyppejä, minkä ansiosta kirjoittajan ei juurikaan tarvitse itse huolehtia dokumenttien muotoilusta. LaTeX huolehtii automaattisesti esimerkiksi rivin- ja sivunjaosta, kuvien asettelusta, dokumentin sisäisistä viittauksista ja sisällysluettelosta.

LaTeX-dokumentin tuottaminen koostuu kahdesta vaiheesta: 1) kuvauskielisen dokumentin kirjoittamisesta ja 2) dokumentin kääntämisesta. Lähdedokumentti on tavallinen tekstitiedosto, joka käännetään varsinaiseksi julkaistavaksi dokumentiksi. Dokumentin kääntämiseen on useita ohjelmia. Perinteisesti käytettiin latex-komentoa, joka tuottaa DVI-tiedoston, tai pdflatex-komentoa, joka tekee PDF-tiedoston. Myöhemmin näiden rinnalle kehitettiin myös xelatex ja lualatex, jotka kääntävät PDF:ksi ja osaavat Unicode-merkistön sekä TrueType- ja OpenType-fontit.

Alla on esimerkki LaTeX-dokumentin lähdekoodista. Esimerkissä käytetty koodin väritys on ainoastaan luettavuuden parantamiseksi, eikä sillä ole merkitystä lopputuloksen kannalta.

\documentclass[a4paper]{article}
\usepackage{amsmath}
\usepackage[finnish]{babel}
\usepackage{fontspec}
\usepackage{unicode-math}

\setmainfont{TeX Gyre Pagella}
\setmathfont{TeX Gyre Pagella Math}
\linespread{1.15}

\title{\LaTeX-esimerkki}
\author{Matti Meikäläinen}
\date{\today}

\begin{document}

\maketitle 

\noindent
\LaTeX{} on \textbf{ladontajärjestelmä}, joka rakentuu \TeX{}-järjestelmän
päälle. Se huolehtii automaattisesti esimerkiksi rivin- ja sivunjaosta, kuvien
ja taulukoiden asettelusta, dokumentin sisäisistä viittauksista ja
sisällysluettelosta. Erityisesti \LaTeX{} soveltuu \textit{matemaattisen}
materiaalin julkaisuun:

% Tämä on kommentti, eikä näy lopullisessa dokumentissa.
% Seuraavassa on demonstroitu matemaattisten kaavojen esittämistä.
\begin{align}
  E &= mc^2 \\
  m &= \frac{m_0}{\sqrt{1-\frac{v^2}{c^2}}}
\end{align}

\end{document}

Tuki suomen kielelle ja Unicode-merkistölle (UTF-8-koodaus) saadaan käyttämällä kieliasetuksiin polyglossia- tai babel-pakettia ja fonttiasetuksiin fontspec- tai mathspec-pakettia.

\usepackage[finnish]{babel}
\babelfont{rm}{DejaVu Serif}

\usepackage{polyglossia}
\usepackage{fontspec}

\setdefaultlanguage{finnish}
\setmainfont{DejaVu Serif}

LaTeX-tiedosto käännettään PDF:ksi xelatex- tai lualatex-ohjelmalla, jotka osaavat lukea UTF-8-muotoisia tekstitiedostoja.

LaTeX-järjestelmä asennetaan tietokoneelle yleensä jonkin LaTeXin jakelupaketin avulla. Sellaisia ovat esimerkiksi TeX Live ja MiKTeX, ja ne sisältävät suuren valikoiman LaTeXin makropaketteja ja muita ohjelmistoja. TeX Live on yleensä mukana Linux-jakeluiden pakettivarastoissa. Yksittäisiä makropaketteja voi ladata CTAN-sivustolta. Se ei liene yleensä tarpeellista, mutta joskus voi tarvita makropaketista uudempaa versiota kuin jakelupaketissa on mukana.

Useimmissa suosituissa Unix- ja Linux-alustoilla käytettävissä tekstieditoreissa on tuki LaTeX-dokumenttien kirjoittamiseen. Nämä helpottavat käyttäjää esimerkiksi värittämällä LaTeX-merkkikielessä käytetyt elementit omilla väreillään ja tarjoavat lyhyitä näppäinyhdistelmiä makrojen kirjoittamista varten. Esimerkiksi Emacs- ja Vim-tekstieditoreissa on laaja LaTeX-tuki. Myös Windowsille on olemassa LaTeX-editoreja ja -kehitysympäristöjä, kuten Texniccentter, sekä TeX-implementaatioita, kuten Miktex. Lyx puolestaan on käyttökelpoinen LaTeXia tulostukseen käyttävä wysiwyg-tekstinkäsittelyohjelma.

Viiteluettelon ylläpitoa voi LaTeXissa helpottaa käyttämällä Bibtexiä tai Biblatexia. Humanistis-yhteiskuntatieteellisissä teksteissä on syytä käyttää Jurabib-laajennusta.

Overleaf on verkkoselaimessa toimiva LaTeX-editori. Ominaisuuksiin kuuluvat mm. LaTeX-lähdekoodin muokkaus, wysiwyg-editointi, yhteistyötoiminnot ja muokattavan dokumentin synkronointi muihin palveluihin.^[2]

• Antti-Juhani Kaijanaho: LaTeX ja AMS-LaTeX. Opus asiatekstin ladonnasta. (2. korj. p) Jyväskylän yliopisto, Atk-keskus, 2003. ISBN 951-39-1661-8

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta LaTeX.

• TeX Liven kotisivu
• MiKTeXin kotisivu
• Käytännöllistä Latexia – Latex-ladontajärjestelmän opas
• Pitkänpuoleinen johdanto LaTeX 2ε:n käyttöön
• Lista LaTeXin symboleista
• Sovellus, joka etsii LaTeX-symbolin käyttäjän piirustuksen perusteella