Loggia
Loggia (ital.) eli pylväskäytävä tai pilarikäytävä on arkkitehtoninen elementti, joka on peräisin renessanssin aikaisesta Italian rakennustaiteesta. Se on vähintään yhdeltä sivultaan avoin rakennelma, jonka kattoa kannattelevat pylväät. Rakennuksen julkisivun puoleista, maantasolla tai joskus korkeammalla olevaa käytävää tai arkadia erottaa ulkotilasta pylväikkö, pilarit tai kaaristo. Loggia on joskus myös puutarhassa sijaitseva itsenäinen rakennus. Myös rakennuksen sisässä olevaa vähintään yhdeltä sivulta avointa pylväin erotettua katettua tilaa kutsutaan loggiaksi.[1][2]
Loggia voi olla myös vaihtoehto portiikille. Tällaisena loggiaa kutsutaan yleensä upotetuksi portiikiksi tai ulkoilmalle avoimeksi huoneeksi, jossa on lävistetyt seinät. Joskus käytetään tuplaloggioita, jolloin toisessa kerroksessa on loggia maantasolla olevan päällä. Loggioille annettiin joskus lisämerkitystä rakentemalla niiden päälle päätykolmio.
Italialaisessa arkkitehtuurissa olivat 1600-luvulla suosiossa pienet loggiatyyliset kesärakennelmat. Ne rakennettiin asuinrakennusten katoille, joilla pystyi nauttimaan virkistävästä tuulesta ja näköaloista. Rooman taivaanrannassa tällaisia loggioita voi nähdä huomattavasti.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Facta, Tietosanakirja oy 1976
- ↑ Rakel Kallio et al.: Taiteen pikkujättiläinen, WSOY 1991, ISBN 951-0-16447-X
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Taidehistorian sanasto (pdf) Jyväskylän yliopisto. Viitattu 27.11.2017.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Loggia Wikimedia Commonsissa
