Otavan toimitalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Otavan kivinen toimitalo Uudenmaankadulla täytti kesäkuussa 2006 sata vuotta.

Otavan toimitalo on Helsingin Uudenmaankatu 10:ssä sijaitseva, arkkitehtien Karl Lindahlin ja Valter Thomén suunnittelema jugendtyylinen rakennus, jossa toimii kustannusyhtiö Otavan pääkonttori. Talo on valmistunut 1906, ja se on yksi harvoja Helsingin keskustan rakennuksia, jotka ovat edelleen rakennuttajansa omistuksessa ja alkuperäisessä käytössä.[1]

Talon erikoisesta julkisivusta osa on verhoiltu hiomattomalla harmaalla graniitilla, osa on rapattu. Graniittijulkisivusta tuli jugendin aikana arkkitehtien suosikki, koska sen katsottiin viittaavan suomalaiskansalliseen alkuvoimaan ja keskiajan kirkkorakentamiseen. Sen vuoksi graniittipinta jätettiin karkeaksi. Ensimmäinen Helsinkiin valmistunut luonnonkivestä tehty julkisivu oli vakuutusyhtiö Pohjolan toimitalossa Aleksanterinkadulla vuonna 1892. Sitä seurasivat kansallismuseo, kansallisteatteri ja rautatieasema. Lindahlin ja Thomén edellinen graniittirakennus, Polyteknikkojen talo eli Vanha Poli, valmistui Lönnrotinkadulle 1903. Kadunvarsilla graniittitalo erottui naapuritaloista muita arvokkaamman näköisenä.[1]

Otavan talon julkisivu on epäsymmetrinen ja geometrinen. Se koostuu kolmiopäädyistä, neliönmuotoisista ikkunoista ja ympyräaiheista. Keskellä on koristeparveke. Julkisivu sisältää useita koristeaiheita, joista Lindahlin muutkin talot tunnetaan. Pääoven yläpuolella on mosaiikki, jossa on tyylitelty tähtikuvio ja sana Otava. Pääoven portaalia kiertää kivinen vyökoriste, jonka esittää mehiläisiä.[1] Talon julkisivun kello on vuodelta 1926.[2]

Viereiset talot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viereiselle tontille, Uudenmaankatu 12:een, Otava rakennutti muutaman vuoden kuluttua kirjapainon. Talojen julkisivut on yhdistetty niin, että niiden rajaa ei helposti huomaa. Kirjapainotaloon ei käytetty paljon graniittia, mutta yhtenäisyyden vuoksi sitä sijoitettiin hiukan sen alaosiin. Kirjapainon sisäänkäynti on romaaniseen tyyliin viittaava. Kirjapaino siirrettiin melko pian pois, ja tilat muutettiin toimistoiksi. Myös toisen puolen naapuritalo, Uudenmaankatu 8, on Otavan rakennuttama ja Lindahlin suunnittelema. Se on valmistunut 1924.[2]

Frans Emil Sillanpää saa Agricola-mitalin toimitusjohtajan huoneessa vuonna 1948.

Talon sisäosat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talon sisustus uusittiin 1920-luvun laajennuksen yhteydessä. Vanhat jugendhuonekalut väistyivät, ja tilalle tuli pelkistettyä klassismia. Luontoaiheiden tilalle tuli korkeakulttuurisia kuva-aiheita. Johtajien huoneisiin sijoitettiin upottavia nahkatuoleja. Vuonna 1925 yhtiö työllisti 347 henkeä, joista suurin osa työskenteli toimitalossa. Vuosikymmenen lopussa työtapoja ryhdyttiin kuitenkin uudistamaan ja väkeä vähentämään. Uusia työhuoneita rakennettiin, ja vanhan puolen tiloista avattiin kulkuaukkoja painotalon puolelle. Kassaosastolle hankittiin 1920-luvulla suuri palvelutiski. Myös nämä muutokset ovat Lindahlin suunnittelemia.[3] Nykyisin talon sisäosat ovat esillä silloin, kun toimittajat raportoivat Otavan salissa pidetyistä tiedotustilaisuuksista. Kassaosasto on nykyisin suojelukohde, joka on vain vähäisessä käytössä.

  1. a b c Antti Reenpää (toim.): Otavan talo sata vuotta, s. 5–6, 15–21. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 951-1-20800-4
  2. a b Reenpää, s. 25–30.
  3. Reenpää, s. 32–36.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.