Jake Nyman
Jarmo Juhani ”Jake” Nyman (s. 10. elokuuta 1949 Nurmo) on suomalainen musiikkitoimittaja ja tietokirjailija.[1]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jake Nyman vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Hämeenlinnassa. Lukion jälkeen hän opiskeli Taideteollisen oppilaitoksen keramiikkalinjalla ja teki samaan aikaan keikkoja tiskijukkana Eteläsuomalaisessa osakunnassa. Näissä merkeissä hän tutustui silloisiin huomattaviin suomalaisiin rockmuusikoihin ja -yhtyeisiin. Ennen siirtymistään toimittajaksi Nyman työskenteli Tunnelin Levy -levykaupassa Helsingin Asematunnelissa.[2]
Nymanin ura Yleisradiossa alkoi 13. marraskuuta 1972, kun hän teki Leonard Cohenista kertovan jakson ohjelmasarjaan Mistä he laulavat. Nyman oli Yleisradion vakinainen toimittaja vuodesta 1977 vuoteen 2014, jolloin jäi sieltä eläkkeelle.[3]
Nymanin vuosina 1984–2003 toimittama nostalginen musiikkiohjelma Onnenpäivä keräsi parhaimmillaan jopa 900 000 kuuntelijaa radioiden ääreen. Muita Nymanin suosittuja radio-ohjelmia ovat olleet muun muassa Nuorten sävellahja, Kovan päivän ilta, Rockradio, Nousevan auringon talo, Muistojen Bulevardi, Sadan vuoden syke sekä hänen vuosina 1994–2005 tuottamansa Suomen virallinen lista. Nyman on toimittanut eläkkeelle jäämisensä jälkeen freelancerina Radio Suomessa sunnuntaiaamuisin kuultavaa Jake Nymanin Popradiota. Ohjelmalla on yli 400 000 kuulijaa. Eläkkeelle jäätyään Nyman on juontanut satunnaisesti Radio Suomen teemalähetyksiä sekä Kadonneen levyn metsästäjät -ohjelmaa.
Vuonna 1980 Nyman oli ensimmäinen, joka Suomessa kertoi John Lennonin kuolemasta; tämä tapahtui hänen juontamassaan Rokkivekkari-radio-ohjelmassa aamulla 9. joulukuuta 1980.[2]
Nyman on julkaissut toistakymmentä populaarimusiikin tieto- ja hakuteosta. Lisäksi hän on kirjoittanut kolumneja ja levyarvosteluja useisiin lehtiin ja työskennellyt Soundi-lehden toimittajana vuodesta 1993.[4] Nyman käy luennoimassa populaarimusiikin historiasta muun muassa kirjastoissa. Hän on Suomen Dekkariseuran jäsen.
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nyman oli naimisissa Pirjo Nymanin kanssa ja heille syntyi kolme lasta.[5][4] Eron jälkeen Nyman seurusteli kirjailija Sinikka Nopolan kanssa tämän kuolemaan vuoteen 2021 saakka.[6]
Tuotantoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rocktieto, osat I–III (Soundi-kirja, 1978–1982)
- Rocktieto Osa 1: A–E. (Soundi-kirja 6) Pirkkala: Lehtijussi, 1979. ISBN 951-99957-8-1
- Rocktieto Osa 2: F–M. (Soundi-kirja 7) Pirkkala: Lehtijussi, 1979. ISBN 951-639-000-5
- Rocktieto Osa 3: N–Z. (Soundi-kirja 16) Tampere: Fanzine, 1982. ISBN 951-99372-4-2
- Onnenpäivät 1–2
- Onnenpäivät: Suomen, Englannin ja USA:n suosituimmat levyt 1955–65. Tampere: Fanzine, 1989. ISBN 978-951-9-28725-6
- Onnenpäivät 2: Suomen, Englannin ja USA:n suosituimmat singlet ja albumit 1966–69. Helsinki: Tammi, 1995. ISBN 978-951-3-10573-0
- Aution saaren levyt. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-0822-8
- Väännä ja huuda. Helsinki: Tammi, 1999. ISBN 978-951-3-11487-9
- Suomi soi 1–4: Suomalaisen populaarimusiikin historia. Toimittaneet Pekka Gronow, Jukka Lindfors ja Jake Nyman.
- Suomi soi 1: Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 978-951-3-12505-9
- Suomi soi 2: Rautalangasta hiphoppiin. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 978-951-3-12506-6
- Suomi soi 3: Ääniaalloilta parrasvaloihin. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 978-951-3-12507-3
- Suomi soi 4: Suuri suomalainen listakirja. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2504-1
- Kovan päivän ilta: Rockin historiaa 45 kierrosta minuutissa. Helsinki: Gummerus, 2009. ISBN 978-951-20-7605-5
- Tähtisumua: Unohtumattomia sävelmiä menneestä ajasta. Jyväskylä: Gummerus, 2011. ISBN 978-951-20-8363-3
- Rakas vanha vinyyli: Poimintoja muistojeni levyhyllystä. Latvia: Gummerus, 2013. ISBN 978-951-20-8839-3
- Kielletyt levyt. Sata vuotta musiikin sensuuria. Helsinki : Gummerus. 2017. ISBN 978-951-24-0078-2
- Oi niitä autoja: Tarinoita ja musiikkia muistojen valtateiltä. Gummerus, 2021. ISBN 978-951-24-1399-7
- Monen vuoden jälkeen: Radiomiehen muistelmat. Gummerus, 2023. ISBN 978-951-24-3615-6
Palkintoja ja tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vuoden radiotoimittaja 2004
- YLEn 75-vuotisjuhlarahaston palkinto vuonna 2005
- Vuoden radiotoimittaja 2005
- Radio- ja TV-viihteen seuran Studio Kympin tunnustuspalkinto 2006
- Koura-palkinto vuonna 2007
- Prix Elvis vuonna 2007
- Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 2010
- Gramex-palkinto 2015
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lindfors, Jukka: Twist And Shout vei Jake Nymanin mennessään 14.09.2009. Yleisradio. Viitattu 16.7.2017.
- ↑ a b Fogelholm, Sonja: Miten minusta tuli minä, Jake Nyman 23.4.2013. Yleisradio.
- ↑ Oinaala, Sampsa: Radion suosikkiääni Jake Nyman menetti elämänkumppaninsa – kuulijat pistivät merkille muutoksen ohjelmassa Ilta-Sanomat. 7.6.2023. Viitattu 3.10.2023.
- ↑ a b Kuka kukin on 2007, s. 693. Helsinki 2006. ISBN 951-1-20606-0
- ↑ Jokinen, Juha Veli: Jake Nyman jammaili Porissa eläkeläisenä Iltalehti. 21.7.2013. Viitattu 2.8.2016.
- ↑ Kinnunen, Raila,: Jake Nymanin viereltä kuoli ensin poika, sitten puoliso ja tytär: ”Ihmiset kysyvät, miten en muserru.” Apu. 21.9.2023. Viitattu 3.10.2023.