John Lennonin murha

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
John Lennonin murha
Näkymä Lennonin asuintalon edessä, jossa murha tapahtui.
Näkymä Lennonin asuintalon edessä, jossa murha tapahtui.
Tyyppi henkirikos
Päivämäärä 8. joulukuuta 1980[1]
Tapahtumapaikka Yhdysvallat The Dakota, New York, New Yorkin osavaltio

John Lennon (s. 9. lokakuuta 1940) oli brittiläinen muusikko, joka tuli tunnetuksi maailman kaupallisesti suosituimman ja kenties tunnetuimman yhtyeen The Beatlesin toisena pääasiallisena säveltäjänä, lauluntekijänä ja laulajana sekä kitaristina. The Beatlesin hajottua vuonna 1970 Lennon aloitti menestyksekkään soolouran.

Lennonin ura ja elämä päättyivät 8. joulukuuta 1980, kun psyykkisesti sairas fani, Mark David Chapman (s. 10. toukokuuta 1955) ampui hänet kotitalonsa The Dakota Housen edessä. Lennon menehtyi verenhukkaan Franklin D. Roosevelt-sairaalassa.[1]

Murhaa edeltäviä tapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Philip Normanin kirjoittaman John Lennonin elämäkerran mukaan Chapman oli pienestä pitäen "tyypillinen nörtti", ylipainoinen ja koulukiusattu.[2] Hän oli kova Beatles-fani ja Beatlesin musiikki oli hänelle eräänlainen pakokeino ankeasta elämästä. Myöhemmin Lennonista tuli skitsofreniaa sairastavalle Chapmanille pakkomielle, kuten klassikkokirjan Sieppari ruispellossa päähenkilöstä Holden Caulfieldista.[3] Hän jopa meni naimisiin amerikanjapanilaisen naisen kanssa, koska tämä muistutti Lennonin vaimoa Yoko Onoa.[2] Kun Chapmanin elämä alkoi luisua alamäkeen, hän alkoi syyttää Lennonia asiasta ja pitää tätä tekopyhänä. Ihailu Lennonia kohtaan vaihtui vihaksi. 1970-luvulla Chapman oli useaan otteeseen psykiatrisessa hoidossa.

Chapmanin vihan kasvaessa entistä esikuvaansa kohtaan John Lennon piti taukoa musiikista ja julkisuudesta. Hän oli vetäytynyt musiikkibisneksestä vuonna 1975, kun hänen vaimonsa Yoko synnytti heidän ensimmäisen ja ainoan yhteisen lapsensa Seanin. Lennon vietti rauhallista perhe-elämää ja oli koti-isänä pojalleen. Vuonna 1980 Lennon kuitenkin päätti palata tauolta ja julkaisi marraskuussa paluualbuminsa Double Fantasyn.

Chapman matkusti Havaijilta vuoden 1980 joulukuun alussa New Yorkiin, jossa Lennon asui, tarkoituksenaan tappaa hänet.[3] Joulukuun 5. päivänä hän saapui New Yorkiin ja ajoi taksilla keskustaan hotelliin, jossa hän majoittuisi. Taksimatkalla Chapman kertoi taksikuskille, että hän on äänittäjä ja työskentelee juuri parhaillaan John Lennonin ja Paul McCartneyn kanssa salaisessa projektissa.[3] Chapman oli jo aiemmin tullut New Yorkiin samoissa aikeissa, mutta muuttanut mielensä viime hetkellä ja lähtenyt takaisin. Chapman majoittui hotellissa ja pohti miten ja milloin toteuttaisi Lennonin surmaamisen. Hän kävi useasti Lennonin asuintalon, The Dakota Housen, lähettyvillä ja tiedusteli muun muassa portinvartijalta, oliko Lennon kaupungissa. New Yorkissa ollessaan Chapman osti Lennonin uuden albumin, Double Fantasyn.

Murhapäivän tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Chapman heräsi 8. joulukuuta noin kello kymmenen aamulla, hän sanoi tuolloin tunteneensa, että tänään oli "se päivä". Hän otti Raamatun esiin ja kirjoitti siihen Johanneksen evankeliumin kohdalle Johanneksen (engl. John) perään Lennon. Hän myös kirjoitti lempikirjansa Sieppari ruispellossa etusivulle tekstin "From Holden Caulfield to Holden Caulfield. This is my testimony" (suom. Holden Caulfieldilta Holden Caulfieldille. Tämä on lausuntoni.)[4] Pukeuduttuaan Chapman lähti hotellista kohti Lennonin asuintaloa, The Dakota Housea.

Lennonille joulukuun 8. päivä oli varsin aktiivinen. Hän kävi kaupungilla aamiaisella ja parturissa. Sitten hän palasi kotiinsa, jossa hän antoi viimeisen haastattelunsa. Lisäksi hänen kotonaan kävi myös musiikkilehti Rolling Stonen kuvaaja, joka otti kuvia Lennonista ja hänen vaimostaan Yokosta lehden seuraavan numeron kansijuttua varten. Kun Lennon kuvausten jälkeen iltapäivällä poistui asunnostaan, häntä oli vastassa suuri joukko ihailijoita kuten joka ikinen päivä. Tällöin myös Lennon ja Chapman tapasivat ensi kertaa. Chapman pyysi Lennonia signeeraamaan vastikään ostamansa albumin Double Fantasyn.[5] Lennon kirjoitti albumin kanteen nimikirjoituksensa ja päivämäärän. Tämän hetken ikuisti kamerallaan Lennonin ihailija, valokuvaaja Paul Goresh.[5] Hän otti hetkestä kuvan, ja ikuisti samalla Lennonin elossa viimeistä kertaa.[6] Lennon kysyi signeerattuaan albumin Chapmanilta, oliko tässä varmasti kaikki mitä hän halusi, mihin Chapman vastasi myöntävästi. Chapman on myöhemmin kertonut, että hänen oli tarkoitus ampua Lennon jo tällöin, mutta hänen ystävällisyytensä teki Chapmanin hetkellisesti toimintakyvyttömäksi. Tämän jälkeen Lennon ja Yoko Ono astuivat limusiiniin ja lähtivät Record Plant-levytysstudiolle viimeistelemään Yokon Walking on Thin Ice -kappaletta. Chapman jäi Dakotan edustalle odottamaan Lennonin paluuta.

The Dakotan porttikonki, paikka jossa Chapman ampui Lennonin.

Odottaessaan Lennonin paluuta skitsofreeninen Chapman kävi taistelua itsensä kanssa, lähtisikö hän pois vai tappaisiko Lennonin. Lopulta ääni Chapmanin päässä käski tehdä sen, ja niinpä Chapman viime hetkellä päätti surmata Lennonin.

Lennon ja Ono lähtivät levytysstudiolta myöhään illalla, iltakymmenen jälkeen, ja heidän oli tarkoitus mennä vielä syömään mutta Lennon halusi nähdä poikansa Seanin ja toivottaa hänelle hyvää yötä, ennen kuin tämä menisi nukkumaan. Niinpä Lennon ja Ono päättivät piipahtaa vielä nopeasti kotona.

Vaikka oli joulukuu, sää oli epätavallisen lämmin ja niinpä Lennon ja Ono päättivät kävellä lyhyen matkan läpi Dakotan porttikongin sen sijaan, että limusiini olisi ajanut turvaan Dakotan sisäpihalle. Limusiini jätti pariskunnan Dakotan porttikongin eteen, ja Lennon ja Ono astuivat ulos autosta noin kello 22.50. Ono käveli muutaman metrin edellä ja Lennon perässä, pidellen vastikään nauhoitettuja kasetteja. Yoko käveli ensin ja ehti jo sisäpihaan, kun Lennon asteli porttikonkiin.

Tuolloin Chapman nousi varjoista ja huusi Lennonin perään kutsuvasti "Mr. Lennon?". Sitten hän pudottautui ampuma-asentoon ja ampui Charter Arms Undercover -merkkisellä revolverillä viisi laukausta kohti Lennonia. Ensimmäinen laukaus lensi ohi ja särki ikkunan.[4] Seuraavat neljä osuivat Lennonia vasempaan olkapäähän ja selän vasemmalle puolelle. Kasettinauhat lensivät Lennonin käsistä ja hän alkoi vuotaa verta.

Lennon huusi "Help me! I've been shot" (suom. auta/auttakaa minua, minua on ammuttu) hoiperrellessaan Dakotan vastaanottohuoneeseen. Samalla Dakotan vahtimestari José Perdomo kävi Chapmanin kimppuun ja löi aseen hänen kädestään ja potkaisi sen kauemmaksi.[4] Perdomo huusi Chapmanille "tajuatko mitä olet tehnyt?", mihin Chapman vastasi kylmäverisesti "ammuin juuri John Lennonin".[7] Sitten hän istuutui porttikonkiin lukemaan Sieppari ruispellossa -kirjaansa.[8]

Tapahtumalla oli Perdomon, Hastingsin ja Onon lisäksi kaksi silminnäkijää, taksikuski ja hänen asiakkaansa. Lennon kaatui verisenä Dakota Housen aulaan, jossa vahtimestari Jay Hastings kietoi hänen päälleen oman takkinsa, jonka jälkeen hän painoi suoraan poliisille yhteydessä olevaa hälytysnappulaa.[9] Šokissa oleva Yoko piteli Johnin päätä, jolloin hän sanoi, "please help me" (auta minua).

Pian paikalle saapui ensimmäinen poliisipartio, joka iski Chapmanin vasten seinää ja pidätti hänet. Chapman pelkäsi poliisien tappavan hänet, ja pyysi etteivät he satuttaisi häntä. Toinen poliisipartio saapui pian ja kun he huomasivat syyllisen olevan jo poliisin hallussa, he kiiruhtivat katsomaan uhria. Aulassa he huomasivat pahoin haavoittuneen Lennonin ja ymmärsivät että hänen tilansa oli niin vakava, ettei ollut aikaa odottaa ambulanssia. Niinpä he päättivät viedä Lennonin poliisiautolla läheiseen Franklin Roosevelt sairaalaan. He yrittivät pitää Lennonin tajuissaan ja automatkalla kysyivät häneltä, oliko hän todella John Lennon, mihin hän pystyi vaivoin vastaamaan kyllä.

Kun poliisiauto saapui sairaalan pihaan, vastassa olivat paarit, joilla Lennon vietiin leikkaussaliin. Perässä tuli toinen auto, jonka kyydissä Yoko oli. Sairaalaan tuotaessa Lennon ei enää hengittänyt eikä pulssia tuntunut. Lääkärit työskentelivät kuitenkin useita kymmeniä minuutteja yrittäen elvyttää häntä usein eri keinoin. He kuitenkin joutuivat toteamaan ettei mitään ollut enää tehtävissä, ja julistivat John Lennonin kuolleeksi kello 23.07,[8] virallisena kuolinsyynä verenhukka ja sen aiheuttama šokki.

Samaan aikaan kun Lennon julistettiin kuolleeksi, sairaalan kaiuttimista kuului radiosta soiva The Beatlesin kappale All My Loving.[10] Lääkärit kertoivat uutiset leskeksi jääneelle Yokolle, joka putosi polvilleen, hakkasi lattiaa ja huusi hysteerisenä. Kun hoitaja antoi hänelle Lennonin hääsormuksen, Yoko kuitenkin rauhoittui. Hän pyysi, ettei tietoa John Lennonin kuolemasta vielä julkistettaisi, jotta hän saisi itse kertoa asiasta heidän pojalleen Seanille.

Murhan jälkeisiä tapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun tieto Lennonin kuolemasta julkistettiin, hänen muistoaan kunnioitettiin muun muassa keskeyttämällä NFL-ottelu hiljaisella hetkellä. Viikon päästä kuolemasta yli 225 000 ihmistä kokoontui Central Parkkiin viettämään hiljaisen hetken Lennonin muistoksi.[11]

Chapman sai toisen asteen murhasta tuomion, jonka pituudeksi asetettiin vähintään 20 vuotta. Oikeudenkäynnissä Chapman kertoi Jumalan käskeneen häntä tappamaan Lennonin ja ei sen vuoksi halunnut vedota syyntakeettomuuteen. Chapman on edelleen vankilassa eristyksissä, koska hänen uskotaan muuten tulevan pahoinpidellyksi ja hän on yksi maailman tunnetuimmista vangeista. Hän on hakenut vapautusta yhteensä kaksitoista kertaa, viimeksi vuonna 2022.[12]. Anomus on hylätty joka kerta. Seuraavan kerran Chapmanin ehdonalaishakemusta voidaan käsitellä vuonna 2024.

Vuonna 1984 lähes neljä vuotta kuolemansa jälkeen Lennonilta julkaistiin postuumisti hänen viimeinen studioalbuminsa Milk and Honey.

Tapahtuma populaarikulttuurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

John Lennonin murhasta on tehty useita dokumentteja ja kaksi elokuvaa Killing John Lennon ja Chapter 27. Jälkimmäisessä Chapmania esittää Jared Leto.[13]

  1. a b Tieto John Lennonin murhasta nousi maailman ykkösuutiseksi 3.8.2010. Yle.fi. Viitattu 9.1.2018.
  2. a b Philip Norman: John Lennon, s. 784
  3. a b c Philip Norman: John Lennon, s. 785
  4. a b c John Lennon dies Beatlesbible.com. Viitattu 20.1.2018 (englanniksi).
  5. a b Philip Norman: John Lennon, s. 786
  6. John Lennon: the last day in the life 5.12.2010. Theguardian.com. Viitattu 9.1.2018.
  7. John Lennonin murha pysäytti maailman 37 vuotta sitten – nämä olivat ampujan ensimmäiset sanat hyytävän veriteon jälkeen 8.12.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 9.1.2018.
  8. a b Philip Norman: John Lennon, s. 787
  9. Ray Coleman: John Lennon, s. 633
  10. 8. joulukuuta, hämmentävän tapahtumarikas päivämäärä musiikin historiassa 8.12.2014. Rumba.fi. Viitattu 12.1.2018.
  11. Kuvat: Traaginen kohtalo järkyttää yhä – John Lennonin kuolemasta tänään 35 vuotta 8.12.2015. Mtv.fi. Arkistoitu 10.1.2018. Viitattu 9.1.2018.
  12. John Lennonin murhaajalta evättiin ehdonalainen vapaus jo kymmenettä kertaa iltalehti.fi. Viitattu 25.8.2018.
  13. Jared Leto lihotti 30 kiloa Lennonin murhaajan roolia varten – Tunnistaisitko? Lue sunnuntain elokuva-arviot 22.10.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 9.1.2018.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.