Ian Brown

Ian George Brown (s. 20. helmikuuta 1963 Warrington, Lancashire) on englantilainen muusikko, joka tunnetaan parhaiten edesmenneen The Stone Roses -yhtyeen laulajana. Hän on sittemmin luonut menestyksekästä soolouraa.

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Brown varttui Manchesterin esikaupunkialueella. Hänen lapsuudenystäviinsä kuului John Squire. Brownin rakkaimpia harrastuksia teini-iässä oli karate. Musiikista hän innostui punkin myötä (innostus, jonka hän tartutti myös Squireen), mutta kiersi myös Manchesterin soul-klubeja. Brown ryhtyi laulajaksi soul-laulaja Geno Washingtonin rohkaisemana ja liittyi kitaristi Squiren yhtyeeseen. The Patrol -yhtyeestä kehkeytyi lopulta The Stone Roses vuonna 1984.

The Stone Roses singahti yleisön tietoisuuteen albumillaan The Stone Roses ja sitä seuranneilla singleillä, kuten "Fools Gold/What The World Is Waiting For" (1989). The Stone Rosesin musiikki oli raikas yhdistelmä kitararockia ja ajan trendejä. "Fools Gold" oli lähes 10-minuuttinen, hypnoottinen tanssikappale, joka antoi ensimakua Ian Brownin myöhemmästä musiikillisesta kehityksestä. Brown oli The Stone Rosesin keulakuva ja ääni. Sen minkä hän hävisi teknisessä osaamisessa, hän otti takaisin röyhkeällä lavaesiintymisellään, joka on ollut esimerkkinä lukuisille seuraajille, kuten Oasiksen Liam Gallagherille.

Brown jakoi vastuun The Stone Rosesin kappaleiden kirjoittamisesta Squiren kanssa aina yhtyeen toiseen levyyn saakka. Second Comingilla (1994) syviin blues-sävyihin mieltyneen Squiren ideat olivat saaneet enemmän tilaa ja kaksikon välit alkoivat rakoilla. The Stone Roses hajosi pian Brownin ja Squiren erimielisyyksiin sekä paineisiin, joita monivuotinen oikeuskamppailu entisen levy-yhtiön kanssa oli kasannut. Ian Brown ilmoitti vuonna 1996 The Stone Rosesin taipaleen päättymisestä "vietettyäni kymmenen vuotta maailmankaikkeuden likaisimmassa bisneksessä".

Musiikkibisnekseen kyllästynyt Brown harkitsi jopa vaihtoehtoista uraa puutarhurina. Hän kuitenkin palasi laulajanuralleen vuonna 1998 ensimmäisellä soololevyllään Unfinished Monkey Business. Brown vietti kaksi kuukautta vuodesta vankisellissä käyttäydyttyään uhkaavasti British Airwaysin lennolla.

Brownin soolojulkaisuja leimaa kokeilunhalu ja tanssirytmit, joiden merkeissä hän on tehnyt yhteistyötä UNKLE:n kanssa. Levyt ovat menneet hyvin kaupaksi etenkin Isossa-Britanniassa, jossa Brownilla on 11 Top 30 -singlehittiä.

Vuonna 2006 New Musical Express -lehti luovutti Brownille Godlike Genius -palkinnon, jonka on aiempina vuosina saanut mm. New Order, John Peel ja U2. Lehden "neroksi" julistama Brown mainitsi omasta mielestään nerokkaimmaksi luomuksekseen kappaleen "F.E.A.R." (2001).^[1]

Ian Brown nähdään usein lavaroolinsa mukaisena röyhkeänä ja ylimielisenä rokkikukkona. Toisaalta hän on egalitaristi, joka saattoi suosionsa huipulla kieltäytyä jakamasta nimikirjoituksia, koska ei pitänyt itseään yhtään nimikirjoitusten pyytäjiä kummempana.^[2]

Brown ei anna muiden mielipiteiden vaikuttaa itseensä ja harvoin kommentoi niitä. Hän jakaa yksityiselämänsä meksikolaisen vaimonsa Fabiolan ja poikansa Emilion kanssa. Hänellä on kaksi poikaa aiemmasta suhteesta.

Ian Brown on osoittanut ihailunsa Michael Jacksonia kohtaan levyttämällä kaksi coveria tämän kappaleista: "Thriller" ja "Billie Jean". Brownia kutsutaan toisinaan "King Monkeyksi" Jacksonin "King of Pop" -arvonimeä mukaillen. Hän omisti versionsa "Billie Jeanista" Jacksonin Bubbles-simpanssille.

Brownilla oli Harry Potter ja Azkabanin vanki -elokuvassa (2004) cameorooli.

• Unfinished Monkey Business (1998)
• Golden Greats (1999)
• Music Of The Spheres (2001)
• Remixes Of The Spheres (2002)
• Solarized (2004)
• The Greatest (kokoelma, 2005)
• The World Is Yours (2007)
• My Way (2009)

• Viralliset sivut
• Ian Brown Whispers (fanisivusto) (Arkistoitu – Internet Archive)
• Ian Brown Fans Forum (fanisivusto) (Arkistoitu – Internet Archive)