Kuopion yliopistollinen sairaala
| Kuopion yliopistollinen sairaala | |
|---|---|
 KYSin Puijon sairaalan pääsisäänkäynnille johtava ajoväylä. |
|
| Sijainti | |
| Osoite |
Puijonlaaksontie 2 70210 Kuopio |
| Organisaatio | |
| Alue | Pohjois-Savon hyvinvointialue |
| Tyyppi | yliopistollinen sairaala |
| Yhteistyöyliopisto | Itä-Suomen yliopisto |
| Historia | |
| Perustettu | 1959 |
| Linkki | |
| Kotisivut |
pshyvinvointialue |
Kuopion yliopistollinen sairaala (lyhenne KYS,[1] engl. Kuopio University Hospital eli KUH) (aiemmin myös Kuopion yliopistollinen keskussairaala ja Kuopion keskussairaala) on yksi Suomen viidestä yliopistollisesta sairaalasta. Sen päätoimipiste sijaitsee Kuopiossa Puijonlaakson kaupunginosassa lähellä Itä-Suomen yliopiston Kuopion Savilahden kampusta. KYS vastaa vaativasta erikoissairaanhoidosta Pohjois-Savon hyvinvointialueella[2] ja erityistason sairaanhoidosta Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla.[3] Siellä toimivat kaikki lääketieteen erikoisalat ja opetussairaalana se tekee läheistä yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kanssa.
KYS on Kuopion toiseksi suurin työllistäjä Kuopion kaupungin jälkeen; vuonna 2011 Kuopion yliopistollinen sairaala työllisti yhteensä 4 113 henkeä.[4] KYS on Suomen suurin lääkäreiden kouluttaja sisäänottomäärän perusteella.[5] Siellä opiskelee vuosittain lähes tuhat perus- tai erikoistumisopintojaan tekevää lääkäriopiskelijaa. Lisäksi KYSissä harjoittelee muiden terveystieteiden ja hoitotyön ammattikorkeakoulujen sekä toisen asteen terveysalan opiskelijaa.[6]
KYSissä toimii Epilepsiakeskus, joka tarjoaa vaikean epilepsian diagnostiikkaa ja hoitoa sekä aikuisille että lapsille. Yksikön erityisosaamista ovat kallonsisäiset aivosähkökäyrärekisteröinnit ja epilepsiakirurgia, jotka on valtakunnallisesti keskitetty Kuopioon ja Helsinkiin.[7] Suurin osa Suomen epilepsiakirurgisista toimenpiteistä tehdään kuitenkin juuri Kuopiossa.[8] Muiden KYS:n erityisosaamisalueiden osalta Sydänkeskus on ehdoton edelläkävijä koko maailmassa biologisen ohitusleikkauksen ja sydämen vajaatoiminnan geenihoidon kehittämisessä.[9][10][11] Lisäksi KYS:lla on yliopistolliselle sairaalalle tyypillinen suuri vastuu valtakunnallisissa kriisitilanteissa, kuten vuonna 2020 koronaviruspandemiassa koko valtakunnan tehohoidon koordinoinnissa.[12]
Toimipisteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puijon sairaala
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puijon sairaala on KYSin pääsairaala. Se sijaitsee Kuopion tiedepuistossa Puijonlaaksossa. Kuopion tiedepuistossa, osittain viereisen Savilahden kaupunginosan puolella, on KYSin lisäksi Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Technopolis Kuopio (nykyään KPY Novapolis), Geologian tutkimuskeskus ja Tutkimuskeskus Neulanen.
Puijon sairaalaa on leimannut 2010- ja 2020-luvulla valtakunnallisestikin suuret saneeraus- ja uudisrakennushankkeet. KYS Uusi Sydän 2025 -uudistamisohjelmassa peruskorjataan sairaalan vanhimmat rakennusosat ja vanhan vuodeosastotornin yhteyteen rakennetaan 10-kerroksinen uudisrakennus. Uudistamishankkeen koko on 60 000 neliötä ja budjetti 164 miljoonaa euroa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettu uudisrakennusosa on otettu käyttöön helmikuussa 2020. Toisen vaiheen rakennustyöt alkoivat tammikuussa 2020.[13][14] Vertailun vuoksi hankkeen kokonaiskustannukset ovat suurin piirtein saman verran kuin 2010-luvulla rakennetut Kaarisairaala, Sädesairaala ja uusi päivystyspoliklinikka yhteensä.[15]
Puijon sairaalan yhteydessä sijaitsee myös helikopterilentopaikka (ICAO: EFPJ) potilaskuljetuksia varten.[16]
Alavan sairaala toimii Kuopion Keihäskadulla. Siellä sijaitsevat esimerkiksi lastenpsykiatrian osastot. Sairaala sijaitsee Alavan kirkon ja Kuopion keskuskentän välisessä rinteessä Haapaniemen kaupunginosassa.[17]
Tarinan sairaala
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tarinan sairaala sijaitsi Siilinjärvellä. Sen toiminnot lakkautettiin kesäkuussa 2015, ja palvelut siirtyivät osittain Puijon sairaalan alueelle (mm. käsikirurgia), sekä Julkulan sairaalaan (psykiatrian osastot).[18]
Hyvinvointiyhtymä ISLAB on palvelun tarjoajana KYSissä kliinisen kemian, hematologian ja mikrobiologian alojen laboratoriotoiminnoissa.[19]
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää kuntayhtymän valtuusto, jonka toimikausi on sama kuin kunnallisvaalikausi. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymää johtaa ja ohjaa kuntayhtymän hallitus.
Sairaanhoitopiirin johtoryhmä mm. valmistelee sairaanhoitopiirin strategisia kysymyksiä ja seuraa valtuuston ja hallituksen asettamien tavoitteiden toteutumista.
Tieteellinen tutkimus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tieteellinen tutkimus on osa KYS:n jokapäiväistä toimintaa. Tutkimalla KYS etsii uusia hoitomenetelmiä sekä arvioi käytäntöjen toimivuutta. KYS:n vahvoja tutkimusalueita ovat:
- Neurotieteet
- Krooniset kansantaudit kuten diabetes, valtimonkovettumatauti, Alzheimerin tauti, aivoverisuonitaudit ja lihavuus
- Kuvantamistutkimukset
- Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
- Laaja-alainen kliininen tutkimus
- Hoitotieteen tutkimus[20]
Palvelualueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]KYSin organisaatio jakautuu neljään palvelualueeseen, hallintokeskukseen, kliinisiin hoitopalveluihin, kliinisiin tukipalveluihin sekä Kysteriin, jotka jakaantuvat edelleen palveluyksiköihin.
Hallintokeskus huolehtii kuntayhtymän johtamisesta ja siihen liittyvistä hallinnollisista tehtävistä kuntayhtymän hallituksen alaisuudessa. Se ohjaa, tukee ja seuraa palvelualueiden toimintaa, valmistelee hallituksen ja valtuuston käsiteltävät asiat ja huolehtii niiden täytäntöönpanosta.
Kliiniset hoitopalvelut on KYSin suurin palvelualue, johon on yhdistetty kaikki potilastyön ydintoiminnot. Palvelualue kattaa yli 30 erikoisalaa, työntekijöitä on yli 2 000, vuosittaisia poliklinikkakäyntejä yli 280 000 ja leikkauksia noin 21 000.
Kliiniset tukipalvelut tuottaa potilaiden hoidossa tarvittavat tukipalvelut, kuten kuvantamisen ja patologian tutkimukset, kuntoutuksen ja fysiologian palvelut sekä anestesia- ja leikkaussalitoiminnot. Lisäksi palvelualue järjestää ensihoidon, päivystyksen ja tehohoidon sekä lääkehuollon palvelut. Palvelualue vastaa myös hoitotyön opetuksesta, kliinisistä henkilöstöpalveluista ja varahenkilöstöstä.
Kysteri järjestää perusterveydenhuollon palveluja seitsemässä pohjoissavolaisessa kunnassa.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 31.5.2012. Viitattu 9.4.2013.
- ↑ Erikoissairaanhoidon palvelut - Pohjois-Savon hyvinvointialue - Pohjois-Savo Pohjois-Savon hyvinvointialue. Viitattu 28.1.2023.
- ↑ Yhteistyöalueet Soteuudistus. Arkistoitu 7.1.2023. Viitattu 28.1.2023.
- ↑ Arkistoitu kopio (pdf) (sivu 2) Kuopion kaupunki. Arkistoitu 19.9.2016. Viitattu 12.8.2016.
- ↑ Lääketieteen opetus - Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri psshp.fi. Arkistoitu 17.5.2020. Viitattu 4.4.2020.
- ↑ Sosiaali-, terveys- ja pelastusalan opiskelijat - Pohjois-Savon hyvinvointialue - Pohjois-Savo Pohjois-Savon hyvinvointialue. Viitattu 19.11.2023.
- ↑ Epilepsiakeskus - Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri psshp.fi. Arkistoitu 17.5.2020. Viitattu 4.4.2020.
- ↑ Neurokeskus - Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri psshp.fi. Arkistoitu 17.5.2020. Viitattu 4.4.2020.
- ↑ Uusi sepelvaltimotautimalli helpottaa sydämen geenihoitojen arviointia Terveysportti. Viitattu 4.4.2020.[vanhentunut linkki]
- ↑ Biologinen ohitusleikkaus auttaa vaikeaan sepelvaltimotautiin | UEF www.uef.fi. Viitattu 4.4.2020.
- ↑ Seppo Ylä-Herttualalle jo kolmas ERC:n huippuapuraha – ensimmäisenä Suomessa - Uutiset - Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri www.psshp.fi. Viitattu 4.4.2020.[vanhentunut linkki]
- ↑ Janne Laitinen: Kuopiolle iso rooli Suomen koronakriisin hoidossa: KYSin tehohoidon tilannekeskus varautuu potilaiden siirtoihin savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 4.4.2020.
- ↑ Uusi Sydän - Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri www.psshp.fi. Arkistoitu 18.5.2020. Viitattu 4.4.2020.
- ↑ KYSin uusia tiloja otetaan käyttöön lähiviikkoina – potilashuoneet hyppäävät sairaalan mukaan uudelle tasolle Yle Uutiset. Viitattu 4.4.2020.
- ↑ KYSin seuraava jätti-investointi lähestyy: yhtä kallis kuin viime vuosien suurhankkeet yhteensä Yle Uutiset. Viitattu 4.4.2020.
- ↑ Luettelo lentopaikoista ja helikopterilentopaikoista ais.fi. Viitattu 17.11.2023.
- ↑ Kuopion karttapalvelu (Aluejaot-kohdasta valita Kaupunginosat. Haku sanajonolla "KYS Alavan sairaala") Kuopion kaupunki, kuopio.fi. Viitattu 6.8.2016.
- ↑ Tarinan sairaalan lakkautusta esitetään sittenkin vuodelle 2015 Yle Uutiset. Viitattu 4.4.2020.
- ↑ Elämä on tutkimisen arvoista » Islab islab.fi. 9.6.2022. Viitattu 28.1.2023.
- ↑ Tieteellinen tutkimus - Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri www.psshp.fi. Arkistoitu 17.5.2020. Viitattu 4.4.2020.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hannula, Seppo: Lasaretista yliopistolliseksi sairaalaksi, 200 vuotta Kuopion lääninsairaalan, keskussairaalan ja yliopistollisen sairaalan historiaa. 1994.