Fernando Arrabal
Fernando Arrabal Terán (s. 11. elokuuta[1] 1932 Melilla, Espanjan Marokko[2]) on espanjalais-ranskalainen näytelmäkirjailija, prosaisti ja elokuvaohjaaja. Hän kirjoittaa ranskaksi.[2]
Arrabalin isä vangittiin Espanjan sisällissodassa, ja hän katosi pysyvästi paettuaan 4. marraskuuta 1941 viimeisestä vankilastaan.lähde? Arrabal asui lapsuutensa Salamancan maakunnassa Ciudad Rodrigossa ja suoritti yliopisto-opinnot Madridissa.lähde?
Sensuurin vuoksi Marokosta vuonna 1954 Pariisiin muuttanut[2] Arrabal on kansainvälisesti tunnettu varsinkin näytelmistään. Hän sai vuonna 2005 Kunnialegioonan ritarin arvon.lähde?
Arrabalin teoksistaan on suomennettu Baal Babylone (Viva la muerte) (suomeksi: Viva la muerte! suom. Pekka Parkkinen. WSOY, 1973 ISBN 951-0-05812-2), jonka pohjalta hän on käsikirjoittanut ja ohjannut elokuvan Viva la muerte.[2][3] Arrabalin näytelmistä on suomeksi esitetty Fando ja Lis sekä Pique-nique en campagne nimillä Piknik, Aamiainen sotakentällä ja Huviretki sotakentälle.[4] Hänen näytelmistään on tehty muutamia elokuvasovituksia, ja Arrabal toimi itse ohjaajana elokuvissa Viva la muerte (1971) ja Saavun kuin hullu hevonen (J’irai comme un cheval fou, 1973).[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Arrabal, Fernando, Kirjasampo, viitattu 28.11.2021
- ↑ a b c d Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Arrabal, Fernando”, Otavan kirjallisuustieto, s. 55. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
- ↑ Viva la muerte Elonet., viitattu 28.11.2021
- ↑ Ilona-esitystietokanta, Teatterin tiedotuskeskus, viitattu 16.12.2014.
- ↑ Fernando Arrabal Elonetissä.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fernando Arrabal Wikimedia Commonsissa