Ela Bhatt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ela Bhatt vuonna 2013

Ela Ramesh Bhatt (7. syyskuuta 1933 – 2. marraskuuta 2022[1]) oli intialainen kansalaisaktivisti, joka oli Self Employed Women's Association (SEWA) -ammattiyhdistysliikkeen perustaja ja pääsihteerinä vuosina 1972–1996. Gujarat Vidyapith -yliopiston kansleri vuodesta 2015 alkaen.

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bhattin ammattiyhdistystoiminta alkoi vuonna 1955, jolloin hän osallistui Intian tekstiilityöläisten ammattiyhdistyksen toimintaan. Vuonna 1968 hänet valittiin johtamaan järjestön naisosastoa.[2] Tekstiilityöläisten ammattiyhdistys innoitti häntä perustamaan SEWA:n parantamaan naisten asemaa kotimaansa työmarkkinoilla. Hänen johdollaan SEWA aloitti vuonna 1974 lainojen myöntämisen köyhille naisille, jotta nämä voisivat perustaa yrityksiä. Hän osallistui samanlaisella periaatteella toimivan Women’s World Banking -järjestön perustamiseen 1979.[3] SEWA:n toiminnan ansiosta useat naiset ovat vapautuneet miespuolisten sukulaistensa sekä aviomiestensä taloudellisesti hallinnasta. Järjestäytyneinä naispuoliset työntekijät ovat myös pystyneet vaatimaan parempaa palkkaa tekemästään työstä.[2] Intian presidentti nimitti hänet Rajya Sabhan jäseneksi 12. toukokuuta 1986. Hän toimi tehtävässä 26. syyskuuta 1988 asti.[4] Bhatt kuului Nelson Mandelan perustamaan Global Elders -neuvostoon sen perustamisesta alkaen vuonna 2007. Vuoden 2016 marraskuusta alkaen hän on ollut Global Eldersin emeritusjäsen.[5] Hän toimi gandhilaisen Gujarat Vidyapith -yliopiston kanslerina vuodesta 2015,[6] mutta jäi pois tehtävästä hieman ennen kuolemaansa 2022.[1]

Palkinnot ja tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bhatt on saanut yhteiskunnallisen toimintansa seurauksena lukuisia palkintoja ja tunnustuksia. Vuonna 1977 hänelle myönnettiin Ramon Magsaysayn rauhanpalkinto, kotimaaltaan hän sai Padma Shrin (1985) ja Padma Bhushanin (1986).[4] Hän sai Right Livelihood -palkinnon vuonna 1984 ansioistaan naisten järjestäytymisessä heidän asemansa parantamiseksi.[7] Intian köyhien naisten aseman parantaminen toi hänelle myös Niwanon rauhanpalkinnon (2010).[8] Vuonna 2011 hänelle myönnettiin Indira Gandhin rauhanpalkinto ansioista naisten voimaannuttamiseksi.[9] Samana vuonna hän sai myös Harvardin yliopiston Radcliffe instituutin mitalin.[10] Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton antoi hänelle Global Fairness Initiative Award -palkinnon vuonna 2010.[11] Kaksi vuotta myöhemmin Clinton luonnehti häntä yhdeksi useista sankarittaristaan.[12]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Gandhian Ela Bhatt, grande dame of SEWA, passes away in Gujarat at 89 The Times of India. 3.11.2022. Bennett, Coleman & Co. Ltd. Viitattu 3.11.2022. (englanniksi)
  2. ↑ a b Bumiller, Elisabeth: The Jewel in the Town The Washington Post. 26.3.1995. Viitattu 5.3.2020.
  3. ↑ Ela Bhatt: Indian labour leader Encyclopædia Britannica. Viitattu 5.3.2020.
  4. ↑ a b Bhatt, Shrimati Ela Ramesh Rajya Sabha. Viitattu 5.3.2020.
  5. ↑ Ela Bhatt: Elders Emeritus The Elders. Viitattu 5.3.2020.
  6. ↑ SEWA founder Ela Bhatt appointed new Gujarat Vidyapith Chancellor Indian Express. 9.3.2015. Viitattu 5.3.2020.
  7. ↑ Ela Bhatt / Self-Employed Women’s Association (1984, India) The Right Livelihood Foundation. Viitattu 5.3.2020.
  8. ↑ Ela Bhatt wins Japan’s Niwano Peace Prize The Hindu. 13.5.2010. Viitattu 5.3.2020.
  9. ↑ Ela Bhatt to get Indira Gandhi peace prize Hindustan Times. 20.11.2011. Viitattu 5.3.2020.
  10. ↑ Ela Bhatt to be honoured by Harvard University Deccan Herald. 13.3.2011. Viitattu 5.3.2020.
  11. ↑ Ela Bhatt bags Global Initiative Award Indian Express. 16.11.2010. Viitattu 5.3.2020.
  12. ↑ Hillary Clinton identifies activist Ela Bhatt as one of her 'heroines' Times of India. 22.6.2012. Viitattu 5.3.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ela_Bhatt&oldid=20971326”