Bruce Willis

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bruce Willis
Bruce Willis San Diegon Comic-Conissa vuonna 2018.
Bruce Willis San Diegon Comic-Conissa vuonna 2018.
Henkilötiedot
Koko nimi Walter Bruce Willis
Syntynyt19. maaliskuuta 1955 (ikä 69)
Idar-Oberstein, Länsi-Saksa
Kansalaisuus Yhdysvallat
Puoliso
Lapset 5
Näyttelijä
Taiteilijanimet B. Willis
lempinimi Bruno
Aktiivisena 1979–2022
Merkittävät roolit John McClane
(Die Hard-elokuvasarja)
Butch Coolidge
(Pulp Fiction – Tarinoita väkivallasta)
Harry S. Stamper
(Armageddon)
Malcolm Crowe
(Kuudes aisti)
David Dunn
(Unbreakable-elokuvasarja)
John Hartigan
(Sin City)
Palkinnot

Emmy

Golden Globe

Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Walter Bruce Willis (s. 19. maaliskuuta 1955 Idar-Oberstein, Länsi-Saksa) on uransa näyttelijänä lopettanut[1] yhdysvaltalainen näyttelijä, tuottaja ja muusikko. Ura alkoi televisiossa 1980-luvulla ja jatkui toiminta-, komedia- ja draamafilmeissä. Hänet tunnettiin osastaan John McClanena Die Hard -elokuvasarjassa, joka oli kaupallinen menestys. Hän näytteli yli 70 elokuvassa, joihin kuuluvat menestysfilmit Pulp Fiction – Tarinoita väkivallasta (1994), 12 apinaa (1995), The Fifth Element (1997), Armageddon (1998), Kuudes aisti (1999), Sin City (2005), Red (2010), The Expendables (2010), Moonrise Kingdom (2012), Looper (2012) ja The Expendables 2 (2012).

Nuoruus ja opiskelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bruce Willis syntyi Yhdysvaltain armeijan sotilastukikohdassa Länsi-Saksassa nelilapsisen perheen esikoisena. Hänen äitinsä Marlene Willis on saksalainen ja isänsä David Willis oli yhdysvaltalainen sotilas.[2][3] Willis myös puhuu saksaa mutta murtaen.[4] Hänellä on sisar Flo ja veli David, joka on tuottanut useita Willisin elokuvia. Willisin toinen veli Robert kuoli haimasyöpään vuonna 2001.

Willisit muuttivat 1957 New Jerseyn Carneys Pointiin, sen jälkeen kun David Willis oli vapautettu palveluksesta.[2] Willis kärsi lapsena ja nuorena änkytyksestä, minkä takia hän haki high schoolissa huomiota luokan pellenä. Se vei myös hänet high schoolissa teatteriin. Koulun jälkeen hän ei kuitenkaan vielä tiennyt, yrittäisikö uraa näyttelijänä. Hän änkytti, eikä hänen arvosanansa olleet kovinkaan hyviä eikä hänen perheellään ollut varaa maksaa korkeakouluopintoja.[5]

Willis teki erilaisia töitä high schoolin jälkeen ja säästi rahaa collegea varten. Hän työskenteli muun muassa kemiantehtaassa ja turvamiehenä. Willis pääsi opiskelemaan Montclair State Collegeen, missä oli tunnettu näyttämölinja. Hän kuitenkin jätti koulun toisen vuoden jälkeen ja muutti New Yorkiin tehdäkseen uraa näyttelijänä.[5][2]

Ura näyttelijänä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pienistä rooleista sarjaan Konnankoukkuja kahdelle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Willisin uran alku ei ollut hohdokas, ja hän kävi monissa koe-esiintyimisssä ja elätti itsensä tarjoilijana sekä Manhattann Café Central -ravintolan baarimestarina. Willisin ensimmäinen rooli oli 1977 Off Broadway -näytelmässä Heaven and Earth. Sen jälkeen hän teki muitakin näytelmiä, ja hänen ensimmäinen elokuvansa oli Ensimmäinen kuolemansynti (1980), jossa hänellä oli pieni rooli.[2][6]

Willis korvasi 1984 Ed Harrisin suositussa Off Broadway -näytelmässä Fool for Love. Tämän jälkeen hän lähti koe-esiintymiseen Hollywoodiin. Hän ei saanut roolia elokuvasta Missä olet, Susan?, mutta jäi vielä ylimääräiseksi päiväksi kaupunkiin koe-esiintyäkseen myös uuden komedian Konnankoukkuja kahdelle päärooliin. Willis vakuutti päättäjät, ja hän sai roolin yksityisetsivä David Addisonina. Blue Moon -etsivätoimiston toista etsivää näytteli Cybill Shepherd. Sarjaa esitettiin 1985–1989, ja se teki Willisistä tunnetun.[2][7] Hän voitti roolista Emmyn ja Golden Globen.[8]

Konnankoukkuja kahdelle auttoi Willisiä saamaan parempia elokuvarooleja sekä esimerkiksi rahakkaan mainossopimuksen Seagramin kanssa. Willis mainosti yrityksen wine cooler -juomia.[9][10] Willisin seuraavia elokuvia oli romanttinen komedia Sokkotreffit (1987).[2]

Toimintatähdeksi elokuvassa Die Hard

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Willis vuoden 1989 Oscar-gaalassa.

Elokuvanäyttelijänä Willisin lähti tosissaan käyntiin vasta Die Hard – vain kuolleen ruumiini yli -toimintaelokuvan pääroolin johdosta. Willis esitti elokuvassa New Yorkissa poliisina työskentelevää John McClanea, joka on sattumalta eräässä Los Angelesin pilvenpiirtäjässä tapaamassa vaimoaan, kun terroristit iskevät sinne. Die Hard oli menestys, ja se teki Willisistä toimintaelokuvien sankarin. Willis ei ollut ensimmäinen näyttelijä, jota McClanen rooliin ajateltiin, sillä ennen häntä sekä Sylvester Stallone että Arnold Schwarzenegger olivat kieltäytyneet. Tuottajat päätyivät lopulta Willisiin, joka toi rooliin myös lämpöä ja huumoria.[2][7]

Die Hardin jälkeen Willis ääninäytteli pikkuvauvaa menestyneessä komediaelokuvassa Hei, kuka puhuu (1989) ja teki jatko-osan Die Hard 2 – vain kuolleen ruumiini yli (1990). Turhuuksien rovio sai vaihtelevia arvioita, ja Willisin käsikirjoittama Hudson Hawk – varkaista parhain floppasi pahoin. Parin heikomman elokuvan jälkeen Willis teki eräänlaisen paluun Quentin Tarantinon elokuvassa Pulp Fiction – tarinoita väkivallasta. Willisin palkka elokuvasta oli maltillinen, mutta hän oli neuvotellut itselleen osuuden lipputuloista, jotka nousivat yli sataan miljoonaan dollariin.[2]

Willis teki Pulp Fictionin jälkeen tieteiselokuvat 12 apinaa (1995) ja The Fifth Element – puuttuva tekijä (1997). Hän näytteli vuosituhannen vaihteessa edelleen monissa ison budjetin toimintaelokuvissa, kuten Armageddonissa (1998) ja Tears of the Sunissa (2003). Hänen elokuviin samalta ajalta kuuluu kuitenkin myös M. Night Shyamalanin ohjaama Kuudes aisti (1999), jossa Willis näyttelee psykologia, joka neuvoo kuolleita näkevää poikaa, sekä komediaelokuva Koko potti (2000) ja Shyamalanin yliluonnollinen jännityselokuva Unbreakable – särkymätön (2000). Hän esiintyi myös vierailevissa rooleissa televisiosarjoissa Ally McBeal, Hulluna sinuun ja Frendit.[2][7] Frendeistä Willis palkittiin Emmyllä.[11]

Willis jatkoi 2000-luvulla toimintaelokuvissa, ja vuonna 2005 hän teki tyylitellyn Frank Millerin sarjakuvaromaanisarjaan perustuvan Sin Cityn, 2006 jännityselokuvan 16 Blocks ja vuonna 2010 komedian Pari kyttää. Hän oli mukana myös toimintaelokuvasarjoissa Red ja The Expendables. Red ilmestyi 2010 ja Red 2 2013. The Expendables sai puolestaan ensi-iltansa 2010 ja The Expendables 2 2012. Jälkimmäinen sarja toi yhteen monia ikääntyviä toimintaelokuvien tähteä.[7]

Uran loppu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Willis vuonna 2010

Moonrise Kingdomissa (2012) Willis oli poikkeuksellisesti yksinäinen poliisi, mutta samana vuonna ilmestyivät myös toimintajännäri Looper ja draamakomedia Lay the Favorite. Toimintaelokuva G.I. Joe: Kosto ilmestyi 2013, ja sen jälkeen Willis esiintyi Sin Cityn jatko-osassa Frank Millerin Sin City: A Dame to Kill For (2014). Musikaalikomediassa Rock the Kasbah (2015) Willis näytteli palkkamurhaaja ja Extractionissa kidnapattua entistä vakoojaa. Samana vuonna hän teki myös Broadway-debyyttinsä Stephen Kingin Piinan näytlemäsovituksessa.[7]

Willis teki 2018 vuoden 1974 toimintaelokuvan Väkivallan vihollinen uusintaversion Death Wish ja vuonna 2019 Unbreakablen jatko-osan Glass.[7] Willisin viimeisten vuosien elokuvat olivat lähinnä suoraan DVD:lle julkaistuja pienen budjetin toimintaelokuvia, joissa Willis teki lyhyen roolin mutta joita mainostettiin Willisin nimellä.[12]

Willisin perhe ilmoitti maaliskuussa 2022 näyttelijän lopettavan uransa afasian takia. Häiriö vaikuttaa kykyyn kommunikoida, ja monet elokuvantekijät ovat kertoneet Willisin terveyden selvästi heikentyneen viimeisten vuosien aikana. Hän oli monien mukaan menettänyt terävyytensä eikä muistanut enää vuorosanojansa. Willis sai repliikkinsä korvanappiin, ja koreografioiduissa toimintakohtauksissa jouduttiin käyttää sijaisnäyttelijää.[13]

Ura muusikkona

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Willis aloitti muusikon uransa lukion jälkeen soittamalla huuliharppua R&B-yhtyeessä Loose Goose. 1980-luvulla Willis levytti albumin nimeltä The Return of Bruno, jonka singlestä Respect Yourself tuli hitti. Myöhemmät kappaleet eivät menestyneet, vaikka Willis palasi studioon aina silloin tällöin. Willis on kuitenkin jatkanut muusikon uraansa ja esiintyi vuonna 2003 Irakissa Yhdysvaltain sotilaille yhtyeensä kanssa.lähde? Tyylillisesti hänen levytyksensä edustavat lähinnä valkoista soulia.[14]

Näkemyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Willis on ilmaissut julkisuudessa tukevansa sotilaita, jotka sotivat Irakin sodassa, mutta ei ollut vakuuttunut siitä, että sota oli oikeutettu.[15] Vuonna 2003 hän lupasi miljoona Yhdysvaltain dollaria sille, joka saa Saddam Husseinin kiinni. Myöhemmin kävi ilmi, että armeijan säännöt kieltävät sotilailta palkkiot.[16] Vuonna 2005 hän lupasi miljoona dollaria vihjeestä, joka johtaa Osama bin Ladenin ja muiden Al-Qaida-terroristien pidättämiseen.[17] Joidenkin lähteiden mukaan Willis yritti listautua armeijaan Irakin sotaa varten, mutta armeija ei hyväksynyt Willisiä mukaan korkean iän takia.[18]

Willis aiheutti kansainvälisen konfliktin Kolumbian kanssa, kun Willis kommentoi lehdistötilaisuudessa, että hänen mielestään Kolumbian huumekauppa on terrorismia ja että se tappaa yhdysvaltalaisia. Myöhemmin Willis joutui perumaan puheitaan, koska Kolumbia hermostui asiasta.[19][20][21]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Willis oli naimisissa näyttelijä Demi Mooren kanssa 1987–2000, ja heillä on kolme yhteistä lasta, Rumer (s. 1988), Scout (s. 1991) ja Tallulah (s. 1994).[22] Willis on seurustellut muun muassa Lara Flynn Boylen ja Maria Bravo Rosadon kanssa. Willis oli kihloissa Brooke Burnsin kanssa, mutta pari päätti erota vuonna 2004 kymmenen kuukauden seurustelun jälkeen.[23]

Willis avioitui maaliskuussa 2009 valokuvamalli Emma Hemingin kanssa.[24] Pariskunnan ensimmäinen yhteinen lapsi syntyi huhtikuussa 2012[25] ja toinen tytär 2014.[26]

Vuonna 2006 Willis muutti Los Angelesista New Yorkiin, Trump Toweriin.[27] Lisäksi Willis omistaa talon Malibussa, Kaliforniassa, maatilan Montanassa ja useita asuntoja Sun Valleyssa Idahossa. Haileyn Idahossa Willis myös omistaa The Mint Barin ja The Liberty Theaterin.

Willis haastoi elokuussa 2006 kiristyksestä oikeuteen vanhan ystävänsä, joka uhkasi julkaista yksityiskuvia ja levittää valheita Willisistä.[28]

Maaliskuussa 2022 kerrottiin Willisin sairastavan afasiaa ja lopettavan sen vuoksi näyttelijän uransa.[29] Helmikuussa 2023 Willisin kerrottiin sairastavan otsalohkodementiaa.[30]

Filmografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvat
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Rooli
1979 The Driller Killer ikkunanpesijä
1980 Ensimmäinen kuolemansynti The First Deadly Sin ravintolaan saapuva mies
1982 Ratkaisun hetki The Verdict tarkkailija oikeussalissa
1985 Ein Guru kommt extra
1987 Sokkotreffit Blind Date Walter Davis
1988 The Return of Bruno Bruno Radolini
Sunset Tom Mix
Die Hard – vain kuolleen ruumiini yli Die Hard John McClane
1989 Maan sydämessä In Country Emmett Smith
Hei, kuka puhuu Look Who’s Talking Mikey (äänirooli)
1990 Die Hard 2 – vain kuolleen ruumiini yli Die Hard 2 John McClane
Hei, kuka puhuu myös Look Who’s Talking Too Mikey (äänirooli)
Turhuuksien rovio The Bonfire of the Vanities Peter Fallow
1991 Tappavat ajatukset Mortal Thoughts James Urbanski
Hudson Hawk – varkaista parhain Hudson Hawk Eddie ”Hudson Hawk” Hawkins
Billy Bathgate Bo Weinberg
Viimeinen partiopoika The Last Boy Scout Joseph Cornelius ”Joe” Hallenbeck
1992 Kuolema pukee häntä Death Becomes Her Tohtori Ernest Menville
1993 Ladattu ase 1 National Lampoon’s Loaded Weapon 1 mies, jonka asuntovaunuun hyökätään
Jokikyttä Striking Distance Tom Hardy
1994 Vanhemmat vaihtoon North kertoja
Yön väreet Color of Night Bill Capa
Pulp Fiction – Tarinoita väkivallasta Pulp Fiction Butch Coolidge
Kukaan ei ole täydellinen Nobody’s Fool Carl Roebuck
1995 Die Hard – Koston enkeli Die Hard: With a Vengeance John McClane
Neljä huonetta Four Rooms Leo
1996 12 apinaa Twelve Monkeys James Cole
Last Man Standing John Smith
Beavis and Butt-Head Do America Muddy Grimes (äänirooli)
1997 The Fifth Element – puuttuva tekijä The Fifth Element Korben Dallas
Sakaali The Jackal Shakaali
1998 Salasana: Mercury Mercury Rising Art Jeffries
Armageddon Harry S. Stamper
Poikkeustila The Siege William Devereaux
1999 Autokauppias Jumalan armosta Breakfast of Champions Dwayne Hoover
Kuudes aisti The Sixth Sense Malcolm Crowe
Tarina meistä kahdesta The Story of Us Ben Jordan
2000 Koko potti The Whole Nine Yards Jimmy ”Tulppaani” Tudeski
Pojasta mieheksi The Kid Russell Duritz
Unbreakable – särkymätön Unbreakable David Dunn
2001 Bandits – pankkirosvot Bandits Joe Blake
2002 Hart’s War William A. McNamara
2003 Tears of the Sun A.K. Waters
Villit Ipanat Rugrats Go Wild Spike (äänirooli)
Charlien enkelit: Kurvit suoriksi Charlie’s Angels: Full Throttle William Rose Bailey
2004 Koko potti 2 The Whole Ten Yards Jimmy ”Tulppaani” Tudeski
2005 Sin City John Hartigan
Panttivanki Hostage Jeff Talley
2006 Alpha Dog Sonny Truelove
16 Blocks Jack Mosley
Fast Food Nation Harry Rydell
Lucky Number Slevin Mr. Goodkat
Yli aidan Over the Hedge RJ (äänirooli)
2007 Astronaut Farmer Doug Masterson
Perfect Stranger – vaara verkossa Perfect Stranger Harrison Hill
Die Hard 4.0 Live Free or Die Hard John McClane
Grindhouse: Planet Terror Grindhouse luutnantti Muldoon
2008 Stewart Assassination of a High School President rehtori Kirkpatrick
2009 Surrogates – sijaisrobotit The Surrogates agentti Greer
2010 Pari kyttää Cop Out Jimmy Monroe
The Expendables Church
Red Frank Moses
2011 Setup Biggs
Catch .44 Mel
2012 The Expendables 2 Church
The Cold Light of Day Martin
Fire with Fire Mike Cella
Lay the Favorite Dink Heimowitz
Looper vanhempi Joe
Moonrise Kingdom kapteeni Sharp
2013 A Good Day to Die Hard John McClane
G.I. Joe: Kosto G.I. Joe: Retaliation kenraali Joseph Colton
Red 2 Frank
2014 Frank Millerin Sin City: A Dame to Kill For Sin City: A Dame to Kill For John Hartigan
The Prince Omar
2015 Captive Kale McKenna
2016 Marauders Jeffrey Hubert
2019 Glass David Dunn
Lego Elokuva 2 Lego Movie 2: The Second Part oma itsensä (cameo, äänirooli)
Motherless Brooklyn Frank Minna
10 Minutes Gone Rex
Trauma Center Steve Wakes
2020 Survive the Night Frank Clark
Hard Kill Donovan Chalmers
Breach Clay Young
2021 Cosmic Sin James Ford
Out of Death Jack Harris
Midnight in the Switchgrass Karl Helter
Survive the Game David
Apex Thomas Malone
Deadlock Ron Whitlock
Fortress Robert Michaels
2022 American Siege Ben Watts
Gasoline Alley Bill Freeman
A Day to Die Alston
Corrective Measures Julius Loeb
Fortress: Sniper’s Eye Robert Michaels
Vendetta Donnie Fetter
White Elephant Arnold Solomon
Wrong Place Frank Richards
Wire Room Shane Mueller
Detective Knight: Rogue James Knight
Paradise City Ian Swan
Detective Knight: Redemption James Knight
2023 Detective Knight: Independence
Assassin Valmora

Diskografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bruce Willis esiintyi Irakissa yhdysvaltalaisille sotilaille yhtyeensä kanssa vuonna 2003.

Palkinnot ja tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva ja televisio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisäksi Willis on ollut ehdolla Golden Globen saajaksi kolme kertaa vuosina 1986, 1988 ja 1990.

Tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bruce Willisin tähti Walk of Famella.

Lokakuussa 2006 Willis sai tähden Hollywoodin Walk of the Famelle. Tähti sijaitsee Hollywood Bulevardilla Graumanin kiinalaisen teatterin edustalla osoitteessa 6915 Hollywood Blvd.[32]

Kirjallisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Bruce Willis: The Unauthorized Biography (1998, Virgin Books)[36]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Bruce Willis jättää valkokankaan vakavan sairauden vuoksi mtvuutiset.fi. 30.3.2022. Viitattu 30.3.2022.
  2. ↑ a b c d e f g h i Bruce Willis Biography The Biography.com. 16.2.2023. A&E & Television Networks. Viitattu 3.6.2023. (englanniksi)
  3. ↑ Von Idar-Oberstein nach Hollywood: Bruce Willis wird 60 Hamburger Abendblatt. 19.3.2015. Viitattu 3.6.2023. (saksaksi)
  4. ↑ 5 Hollywood stars you probably didn't know had German roots – DW – 03/10/2017 dw.com. Viitattu 19.1.2024. (englanniksi)
  5. ↑ a b Bruce Willis - Look Who's Talking Stuttering Foundation of America. Viitattu 3.6.2023. (saksaksi)
  6. ↑ Toukokuun valkokangastähti Bruce Willis 1. toukokuuta 2005. Nordisk Film. Arkistoitu 21.9.2007. Viitattu 3.6.2023. (suomeksi)
  7. ↑ a b c d e f Bruce Willis Encyclopedia Britannica. 14.5.2023. Viitattu 3.6.2023. (englanniksi)
  8. ↑ Bruce Willis to Make Broadway Debut in Stage Adaptation of Stephen King's Misery Broadway.com. 4.3.2015. Viitattu 4.6.2023. (englanniksi)
  9. ↑ McPherson, Mark: The evolution of Bruce Willis Budapest Reporter. 28.4.2022. BPR Publishing. Viitattu 4.6.2023. (englanniksi)
  10. ↑ Holmes, Dave: David Harbour Became the New Bruce Willis This Week Budapest Reporter. 28.4.2022. BPR Publishing. Viitattu 4.6.2023. (englanniksi)
  11. ↑ Bruce Willis Television Academy. Viitattu 3.6.2023. (englanniksi)
  12. ↑ Matt Zoller Seitz: The Making of Silent Bruce Willis was a fast-talking lead who became a man-of-few-words star. It made his mental decline that much harder to notice Vulture. 3.8.2022. Vox Media, LLC. Viitattu 3.6.2023. (englanniksi)
  13. ↑ Meg James & Amy Kaufman: Concerns about Bruce Willis’ declining cognitive state swirled around sets in recent years Los Angeles Times. 30.3.2022. Viitattu 3.6.2023. (englanniksi)
  14. ↑ Bush, John: Bruce Willis Biography AllMusic. Viitattu 8.5.2023. (englanniksi)
  15. ↑ Bruce Willis Speaks Out About Iraq 4. heinäkuuta 2006. Star Pulse. Arkistoitu 6.7.2006. (englanniksi)
  16. ↑ Actor Willis' $1m Saddam bounty 26. syyskuuta 2003. BBC News. (englanniksi)
  17. ↑ Bruce Willis Offers $1 Million for Osama Bin Laden 14. marraskuuta 2005. Softpedia news. Arkistoitu 14.2.2007. (englanniksi)
  18. ↑ Bruce Willis tried to join military, but told he was too old 1. marraskuuta 2005. Freerepublic.com. (englanniksi)
  19. ↑ Bruce Willis blasts Colombian drug trade 14. huhtikuuta 2006. MS NBC. (englanniksi)
  20. ↑ Colombia lashes out at Bruce Willis over drug remarks 5. maaliskuuta 2006. Sawf news. (englanniksi)
  21. ↑ Bruce Willis Calls Off Colombian Invasion 23. maaliskuuta 2006. Defamer. (englanniksi)
  22. ↑ Willis and Moore divorce 26. lokakuuta 2000. BBC News. (englanniksi)
  23. ↑ Bruce Willis, Brooke Burns Split Up 1. kesäkuuta 2004. People. Arkistoitu 30.9.2007. (englanniksi)
  24. ↑ Bruce Willis nai valokuvamallin 22. maaliskuuta 2009. Iltalehti. (suomeksi)
  25. ↑ Bruce Willisille perheenlisäystä 2. huhtikuuta 2012. MTV3. Arkistoitu 3.12.2013. (suomeksi)
  26. ↑ "Bruce Willis' Wife Emma Heming-Willis Gives Birth, Couple Welcomes Second Girl, Baby Evelyn Penn". Us Weekly. May 7, 2014.
  27. ↑ Bruce Willis Moves Into Trump Towers 27. maaliskuuta 2003. Sofemine.co.uk. Arkistoitu 29.2.2012. (englanniksi)
  28. ↑ Bruce Willis kiristyksen urhi 4. elokuuta 2006. Iltalehti. (suomeksi)
  29. ↑ Juneau, Jen: Bruce Willis Has Aphasia and Is 'Stepping Away' from Acting, Family Reveals People. 30.3.2022. Viitattu 30.3.2022. (englanniksi)
  30. ↑ Näyttelijä Bruce Willis sairastaa dementiaa Yle Uutiset. 16.2.2023. Viitattu 19.2.2023.
  31. ↑ Willis is people's choice 10. tammikuuta 2000. BBC News. (englanniksi)
  32. ↑ a b Bruce Willis sai tähden Walk of Famelle 17. lokakuuta 2006. Iltalehti. (suomeksi)
  33. ↑ Bruce Willis to accept the American Cinematheque Award 18. syyskuuta 2000. American Cinematheque. Arkistoitu 26.3.2007. (englanniksi)
  34. ↑ French award for film star Willis 13. huhtikuuta 2005. BBC News. (englanniksi)
  35. ↑ Tähtikategoriasta videovuokraamon hyllylle – mitä ihmettä tapahtui Bruce Willisin uralle? Ilta-Sanomat. 9.3.2018. Viitattu 9.3.2018.
  36. ↑ Bruce Willis : The Unauthorized Biography 1. lokakuuta 1998. Amazon.com. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bruce Willis.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bruce_Willis&oldid=22709488”