Antti Tulenheimo

Antti Tulenheimo
Antti Tulenheimo 60-vuotiaana.
Suomen pääministeri[1]
Tulenheimon hallitus[2] 30.3.1925–31.12.1925
Edeltäjä	Lauri Ingman (II)[2]
Seuraaja	Kyösti Kallio (II)[2]
Helsingin kaupunginjohtaja[3]
1931–1944
Edeltäjä	Arthur Castren
Seuraaja	Eero Rydman
Suomen sisäasiainministeri
Ingmanin I hallitus [4] 27.11.1918–17.4.1919
Edeltäjä	Arthur Castrén[5]
Seuraaja	Carl Voss-Schrader[6]
Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtaja [7]
1921–1925
Edeltäjä	E. N. Setälä
Seuraaja	Hugo Suolahti
Kansanedustaja
2.2.1914–3.4.1917 5.9.1922–30.4.1924 21.10.1930–31.8.1933
Ryhmä/puolue	Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri	Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt	4. joulukuuta 1879 Kangasala
Kuollut	3. syyskuuta 1952 (72 vuotta) Helsinki
Arvonimi	ylipormestari (1934)
Puoliso	Lilli Horsma (1908–)
Tiedot
Puolue	Kansallinen Kokoomus
Muut puolueet	Suomalainen puolue (vuoteen 1918)
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Antti Agathon Tulenheimo (vuoteen 1906 Thulé, 4. joulukuuta 1879 Kangasala – 3. syyskuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen vanhasuomalainen, myöhemmin kokoomuslainen poliitikko, professori, kansleri, Helsingin yliopiston rehtori, Helsingin kaupunginjohtaja ja Suomen pääministeri.

Tulenheimon vanhemmat olivat Kangasalan urkutehtaan omistaja, urkujenrakentaja ja valtiopäivämies Bror Axel Thulé ja Minna Fredrika Meurman. Hänen isänisänsä oli urkujenrakentaja Anders Thulé, äidinisä fennomaanipoliitikko Agathon Meurman. Antti Tulenheimon veljiä olivat urkutehtailija Martti Tulenheimo, kansanedustaja Eino Tulenheimo ja lakimiesvaikuttaja Olli Tulenheimo.^[8] Poliitikko Paavo Virkkunen oli hänen lankonsa sekä arkkitehti ja asemakaavaopin professori Otto-Iivari Meurman hänen serkkunsa.

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tulenheimo loi elämänsä aikana uran yliopistossa, politiikassa, kunnallishallinnossa ja liike-elämässä. Hän oli kolme kertaa kansanedustajana (vanhasuomalaisena 1914–1917 ja kokoomuslaisena 1922–1924 sekä 1930–1933), talousosaston senaattorina oikeustoimituskunnassa sortokauden jälkeisessä Tokoin senaatissa 1917, Ingmanin hallituksen sisäasiainministerinä 1918–1919, kokoomuksen puheenjohtajana 1921–1925 ja pääministerinä 1925. Tulenheimon hallitus istui 31. maaliskuuta – 31. joulukuuta 1925. Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä hän oli eri otteisiin vuosien 1915 ja 1929 välisenä aikana. Hän toimi kaupunginvaltuuston puheenjohtajana 1926–1930 ja siirtyi sitten vasta perustettuun kaupunginjohtajan virkaan. Helsingin kaupunginjohtajana hän oli 1931–1944. Tulenheimolle myönnettiin ylipormestarin arvonimi vuonna 1934.

Tulenheimon mukaan nimettiin niin sanottu Lex Tulenheimo, keväällä 1917 annettu lakiesitys, jonka tarkoituksena oli siirtää huomattava osa Suomen suuriruhtinaan vallasta Suomen senaatille. Sen pohjalta muokattiin kuitenkin eduskunnassa vielä radikaalimpi Valtalaki.

Tulenheimon yliopistoura jakautui kahteen jaksoon. Hänet nimitettiin rikosoikeuden professoriksi 1919. Hän toimi Helsingin yliopiston rehtorina 1926–1930 ja myös vt. kanslerina 1928. Eläkeiän kynnyksellä hän palasi akateemiseen maailmaan ja siirtyi kaupunginjohtajan virasta yliopiston korkeimpaan johtoon. Tulenheimo hoiti kanslerin virkaa kaksi virkakautta (1944–1952) eli kahdeksan vuotta, peräti 72-vuotiaaksi. Tämän lisäksi Tulenheimo toimi 1950–1952 myös Helsingin kauppakorkeakoulun kanslerina.

Tulenheimo avioitui näyttelijätär Lilli Horsman (Högdahl) kanssa vuonna 1909.

Syksyllä 1918 Tulenheimo oli Saksassa perehdyttämässä Suomen kuninkaaksi valittua Friedrich Karlia Suomen asioihin.

Helsingin Annankadun pohjoispää Salomonkadun ja Eteläisen Rautatiekadun välillä on muutettu Antti Tulenheimon mukaan Antinkaduksi (ruots. Anttigatan). Nimenmuutos johtuu siitä, että Kampin liikekeskus on katkaissut Annankadun kahteen osaan. Antinkatu on ollut Helsingissä aikaisemminkin, nimittäin nykyinen Lönnrotinkatu. Se sai aikoinaan nimensä (kuten Annankatukin) ortodoksipyhimyksen mukaan, ja muutettiin 1928 Lönnrotinkaduksi^[9].

• Seppälä, Raimo: Tulenheimot: urkujentekijöitä ja yhteiskunnan rakentajia. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-25473-7.
• Tulenheimo, Matti: Antti Tulenheimo 1879–1952 kirjeitten, puheitten ja dokumenttien valossa. (Toinen, uudistettu ja täydennetty painos) Jyväskylä: Matti Tulenheimo, 2014. ISBN 978-952-93-3546-6

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Antti Tulenheimo Wikimedia Commonsissa

• Antti Tulenheimo Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
• Äänite Antti Tulenheimosta YLE Arkistossa (Arkistoitu – Internet Archive)

Edeltäjä: Arthur Castrén

Helsingin kaupunginjohtaja 1930–1944

Seuraaja: Eero Rydman