Antium

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Antium
Antiumin roomalaisen teatterin raunioita.
Antiumin roomalaisen teatterin raunioita.
Sijainti

Antium
Koordinaatit 41°26′47″N, 12°37′16″E
Valtio Italia
Paikkakunta Anzio, Rooma, Latium
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Valtakunta Rooman valtakunta
Alue Latium, Regio I Latium et Campania, Italia

Antium (lat.; m.kreik. Ἄντιον, Antion, Ἄνθιον, Anthion) oli antiikin aikainen kaupunki Latiumissa Italiassa.[1][2] Se on kehittynyt nykyiseksi Anzion kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[3][4][5] Antium oli alun perin volskien pääkaupunki.[4] Myöhemmin se kehittyi tavalliseksi roomalaiskaupungiksi.[1][2]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiumin kaupunki sijaitsi Tyrrhenanmereen työntyvällä niemellä 38 roomalaista mailia eli noin 52 kilometriä etelään Roomasta ja Strabonin mukaan 260 stadioninmitan päässä etelään samalla rannikolla sijainneesta Ostiasta. Antiumista samaa rannikkoa kaakkoon sijaitsivat ensin Astura-joen suu ja samanniminen saari ja sitten Circejin kaupunki. Nykyisin kaupungin paikalla on siitä nimensä perinyt Anzion kaupunki, joka on aiemmin tunnettu myös nimellä Porto d'Anzo. Roomasta tuli Antiumiin Via Antiatina -tie. Rannikkoa pitkin kaupungin kautta kulki puolestaan Via Severiana.[1][2][5]

Lanuviumista Antiumiin johtanutta roomalaista tietä nykyisen Nettunon La Campanassa.

Nykyisen Nettunon kaupungin paikalla hieman Anziosta itään sijaitsi mahdollisesti Caeno eli Ceno, jonka Livius ja Dionysios Halikarnassoslainen mainitsevat Antiumin sotasatamaksi. Antiumin alaisuudessa oli sen kukoistuskaudella useita lähikaupunkeja, kuten Longula, Pollusca ja Satricum.[2]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Latinalais- ja volskikausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antium oli yksi Latiumin alueen vanhimpia ja merkittävimpiä kaupunkeja. Antiikin aikainen perinne laittoi sen perustamisen, samoin kuin Ardean ja Tusculumin, Odysseuksen ja Kirken pojan nimiin. Toiset taas laittoivat sen Aineiaan pojan Askanioksen nimiin.[2][6] Nykyisin kaupunkia on arveltu alkuperältään pelasgilaiseksi.[2] Historiallisesti tiedetään, että paikka on ollut asuttu jo kauan ennen kuin siitä tuli volskikaupunki 400-luvulla eaa. Sen varhaisimmat arkeologiset löydöt ajoittuvat 700–600-luvuille eaa.[1]

Antiumin asukkaat harjoittivat kaupungin edullisen sijainnin vuoksi sekä merenkulkua että merirosvoutta, ja jatkoivat viimeksi mainittua tapaa myöhemmillekin ajoille.[2] On epäselvää, kuuluiko Antium vielä varhaisina aikoina latinalaisliittoon. Dionysios Halikarnassoslainen esittää sen liittyneen liittoon Tarquinius Superbuksen aikana, mutta erehtyy kuvatessaan kaupungin jo tuolloin volskilaisena.[2][7] Antiumin nimi esiintyy Rooman ja Karthagon tekemässä sopimuksessa yhtenä niistä kaupungeista, jotka olivat Rooman alaisuudessa tai siitä riippuvaisia,[2][8] mutta ei Dionysoksen antamassa luettelossa niistä kolmestakymmenestä kaupungista, jotka muodostivat latinalaisliiton vuonna 493 eaa.[2][9] Dionysios kuitenkin esittää Antiumin lähettäneen apua Roomaan ennen Regillusjärven taistelua, ja tuolloin se oli todennäköisesti edelleen latinalaiskaupunki.[2][10]

Herakles ja Iolaos. Mosaiikki nymfaionista Antiumista. Museo nazionale romano di palazzo Massimo, Rooma.

Joitakin vuosia myöhemmin Antium vaikuttaa päätyneen volskeille, sillä se esiintyy näiden sodissa sekä latinalaisia että roomalaisia vastaan. Roomalaiset valtasivat Antiumin vuonna 468/467 eaa. ja pyrkivät turvaamaan sen hallussapidon tekemällä siitä siirtokuntansa.[1][2][11] Antium kapinoi roomalaisia vastaan jo vuonna 459 eaa., ja oli tämän jälkeen itsenäinen lähes 120 vuoden ajan, vaikka roomalaiset annalistit esittävätkin, että se olisi vallattu takaisin. Itsenäisyytensä aikana Antium nousi suureen kukoistukseen, ja sitä pidettiin volskien tärkeimpänä kaupunkina.[2][12] Alkuvaiheessa kaupunki oli hyvissä väleissä Rooman kanssa, mutta vuonna 406 eaa. se liittyi muihin volskilaiskaupunkeihin Roomaa vastaan. Gallien Italiaan vuonna 390 eaa. tekemän hyökkäyksen jälkeen antiumlaiset ottivat johtoaseman, kun Roomaa vastaan julistettiin sota, joka jatkui lähes keskeytyksettä kolmentoista vuoden ajan eli noin 386–374 eaa. Lopulta toistuneet tappiot pakottivat antiumlaiset hakemaan rauhaa.[2][13]

Antiumlaiset aloittivat uudet vihollisuudet Roomaa vastaan vuonna 348 eaa. lähettämällä siirtokunnan Satricumiin. Vuosien 340–338 eaa. latinalaissodassa antiumlaiset olivat jälleen kerran volskien johdossa yhdistämällä volskit, latinalaiset sekä näiden liittolaiset sotaan Roomaa vastaan, mikä johti tappioihin Pedumissa ja Astura-joella. Antiumia rangaistiin ankarasti. Kaupungin laivasto tuhottiin ja laivojen keulat laitettiin koristamaan Rooman Rostraa, ja siltä kiellettiin kaikki merikauppa. Lisäksi kaupunkiin lähetettiin roomalainen siirtokunta varuskunnaksi, ja sitä hallitsivat Roomasta lähetetyt virkamiehet.[1][2][14]

Antiumista löydetty Venus pudica (”siveellinen Venus”) -tyypin veistos. Louvre, Pariisi.

Roomalainen kausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämän jälkeen Antium esiintyy historiassa ainoastaan yhtenä Rooman siirtokunnista.[2][15] Strabonin mukaan antiumlaiset eivät luopuneet merirosvouden harjoittamisesta Rooman alaisuuteen jouduttuaankaan, ja sekä Aleksanteri Suuri että Demetrios Poliorketes lähettivät lähetystöt valittamaan tästä.[2][16] Kaupunki sai omat virkamiehensä Roomasta lähetettyjen tilalle vuonna 317 eaa.[1] Marius valtasi Antiumin sisällissotien aikana,[2][17] ja se kärsi suuresti hänen seuraajiensa toimista, mutta vaikuttaa toipuneen pian.[2][18]

Tasavallan ajan lopulla ja keisarikaudella Antiumista tuli Rooman yläluokan suosittu vapaa-ajanviettopaikka. Nämä rakensivat kaupunkiin ja sen ympäristöön paljon hienoja huviloita.[2][16] Muun muassa Cicerolla oli siellä huvila, jonka hän usein mainitsee.[2][19] Antiumia suosivat myös keisarit, ja Augustus sai siellä kansalta isänmaan isän (pater patriae) arvon.[2][20] Se oli myös Caligulan ja Neron syntymäpaikka. Nero piti paikkaa niin arvossa, että laajensi ja kaunisti keisarillista huvilaa, asetti kaupunkiin pretoriaanikaartin veteraanien siirtokunnan ja rakensi sinne uuden sataman, jonka jäänteitä on edelleen näkyvillä. Antiumissa Nero sai myös tiedon Rooman palosta vuonna 64 jaa.[2][21] Myös myöhemmät keisarit pitivät Antiumia arvossa. Antoninus Pius rakennutti sinne akveduktin, josta siitäkin on osia jäljellä, ja Septimius Severus lisäsi rakennuksia keisarillisen huvilan alueelle.[2][22]

Antiumista oli kotoisin roomalainen annalisti Valerius Antias, joka sai lisänimensä kaupungin mukaan.[2] Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymejä Antias ja Antiātis.[2]

Myöhempi historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antium taantui 400- ja 500-lukujen barbaarihyökkäysten vuoksi. Prokopios mainitsee sen sataman olleen käyttökunnossa vielä vuonna 537, mutta itse kaupunkia ei enää mainita historiassa.[1][2][23] Keskiajan kuluessa Antiumin paikka vaikuttaa autioituneen kokonaan. Seudun vähäiset asukkaat asettuivat läheiseen Nettunoon. Innocentius XII ja häntä seuranneet paavit pyrkivät palauttamaan sataman uudelleen käyttöön 1700-luvulta alkaen. Niin paikalle syntyi Porto d'Anzon kylä, josta on kehittynyt nykyinen Anzion kaupunki.[1][2]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antiumin pohjakaava.

Akropolis ja latinalais- ja volskikaupunki

Antiumin linnavuorena toimi kukkula, jonka sijaitsi jonkin verran pohjoiseen kaupungin niemenkärjestä ja nykyisestä kaupungista. Kaupunginmuurien rakentamisen jälkeen se oli muurien ympäröimän alueen koillisosassa. Kukkula oli sama, jolla alkuperäinen latinalais- ja volskikaupunki oli sijainnut, ja sieltä on tehty paikan varhaisimpia löytöjä. Niihin lukeutuu joitakin muurien osia.[2][24]

Kaupunginmuurit, kadut ja portit

Kaupunki oli ympäröity muureilla, joiden pituus oli noin 3,9 kilometriä. Ne on ajoitettu 400- ja 300-luvuille eaa. Kaupungin pääkadut olivat roomalaiselle asemakaavalla tyypilliset pohjois-eteläsuuntainen cardo maximus ja itä-länsisuuntainen decumanus maximus. Cardo jatkoi Roomasta tullutta Via Antiatina -tietä, ja kaupunginmuurissa oli sille portti. Toinen portti oli itäsivulla, josta decumanus-katu jatkui itään Via Severiana -tietä. Kolmas portti oli eteläsivulla vastapäätä pohjoisporttia; siitä cardo jatkoi kohti satamaa. Satama jäi kaupunginmuurien ulkopuolelle.[1][24]

Temppelit

Antium tunnettiin Fortunalle omistetusta temppelistään, joka oli yksi Latiumin vauraimmista. Siksi Augustus käytti sen aarteita rahoittaakseen Perusian sotaansa Lucius Antoniusta vastaan.[2][25] Temppelin sijaintia ei tunneta.[1]

Kaupungissa oli myös Asklepiokselle (lat. Aesculapius) omistettu temppeli paikalla, jossa jumalan sanottiin rantautuneen matkallaan Epidauroksesta Roomaan.[2][26] Se sijaitsi oletettavasti lähellä satamaa.[1] Nykyinen lähellä sijaitseva Nettunon kaupunki on todennäköisesti saanut nimensä Neptunukselle omistetusta temppelistä.[2]

Satama

Antiumin vanha satama tunnettiin nimellä Caeno (Ceno). Sen sijaintia ei tunneta, mutta sijaintipaikaksi on joskus ehdotettu nykyistä Nettunoa. Uusi satama, joka sijaitsi heti kaupungin etelälaidalla, oli Neron rakennuttama. Sitä suojasi kaksi aallonmurtajaa, joista lännenpuoleisen suoraan niemenkärjestä lähteneen aallonmurtajan pituus oli 850 metriä ja idänpuoleisen aallonmurtajan pituus 700 metriä. Satama sijaitsi nykyisen Anzion satamalahden lounaispuolella niin, että sen idänpuoleinen aallonmurtaja on tullut osaksi nykyisen sataman etelänpuoleista aallonmurtajaa. Suuri osa satama-altaasta on nykyisin täyttynyt hiekalla. Sen sisäänkäynti oli 68 metriä leveä ja avautui kaakkoon. Sataman laidalla oli sarja rakennuksia, luultavasti horreumeja.[1][2][24]

Neron huvila

Neron huvilan raunioita nykyisen Anzion rannassa.
Neron huvilasta löydetyn Fasti Antiates majores -kalenterin ennallistus.

Rannalla länteen sataman lännenpuoleisesta aallonmurtajasta on suuren keisarillisen huvilan rauniot. Se ajoittuu Neron ja Hadrianuksen kausien väliselle ajalle. Rakennuksessa oli pylväikön ympäröimä eksedra sekä useita pengertasanteita ja cryptoporticuksia ja teatteri. Raunioista on löydetty useita veistoksia, kuten Belvederen Apollo (löydettiin 1489) ja Borghesen miekkailija eli Borghesen gladiaattori (löydettiin ennen vuotta 1611).[1][2] Eräs mielenkiintoinen huvilasta tehty löytö on maalattu seinäkalenteri Fasti Antiates majores.[27]

Muut rakennukset

Kaupungista on löydetty myös muun muassa teatteri, circukseksi arveltu rakennus sekä yksityishuviloiden jäänteitä.[1][24] Nykyinen Villa Spigarelli on rakennettu suoraan roomalaisaikaisen huvilan päälle.[1][28] Kaupunkiin tuli akvedukti, joka toi sinne vettä lähteestä luoteesta noin neljän kilometrin päästä.[1][24]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ANTIUM (Anzio) Latium, Italy”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah Smith, William: ”Antium”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ Antium Pleiades. Viitattu 3.10.2022.
  4. ↑ a b Antium (Latium) 166 Anzio - Άντιον ToposText. Viitattu 3.10.2022.
  5. ↑ a b ”43 C4 Antium”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
  6. ↑ Dionysios Halikarnassoslainen: Rooman historia (Rhōmaikē arkhaiologia) 1.72; Stefanos Bysantionlainen: Ethnika; Gaius Julius Solinus: De mirabilibus mundi 2.16.
  7. ↑ Dionysios Halikarnassoslainen: Rooman historia (Rhōmaikē arkhaiologia) 4.49.
  8. ↑ Polybios: Histriai 3.22.
  9. ↑ Dionysios Halikarnassoslainen: Rooman historia (Rhōmaikē arkhaiologia) 5.61.
  10. ↑ Dionysios Halikarnassoslainen: Rooman historia (Rhōmaikē arkhaiologia) 6.3.
  11. ↑ Livius: Rooman synty 2.33, 2.63, 2.65, 3.1; Dionysios Halikarnassoslainen: Rooman historia (Rhōmaikē arkhaiologia) 6.92, 9.58–59.
  12. ↑ Livius: Rooman synty 3.4–5, 3.23.
  13. ↑ Livius: Rooman synty 4.59, 6.6–33.
  14. ↑ Livius: Rooman synty 7.27, 8.1, 8.12–14.
  15. ↑ Livius: Rooman synty 27.38, 36.3.
  16. ↑ a b Strabon: Geografika V s. 232.
  17. ↑ Appianos: Sisällissota (Bellum civile) 1.69.
  18. ↑ Livius: Epitome 80.
  19. ↑ Cicero: Kirjeet Atticukselle (Epistulae ad Atticum) 2.1, 2.7, 2.11.
  20. ↑ Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Augustus 58.
  21. ↑ Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Nero 6, 9; Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 14.27, 15.23, 15.39.
  22. ↑ Julius Capitolinus: Historia Augusta, Antoninus Pius 8; Filostratos: Apollonios Tyanalaisen elämä 8.20.
  23. ↑ Prokopios: Goottisota (De bello Gothico) 1.26.
  24. ↑ a b c d e Antium plan (Lugli, G.: Saggio sulla topografia dell'antica Antium dans Rivista del R. Istuto d'Archeologia e Storia del Arte, VII, 1940) commons.wikimedia.org. Viitattu 3.10.2022.
  25. ↑ Horatius: Carmina 1.35, ”O Diva gratum quae regis Antium”; Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 3.71; Appianos: Rooman sisällissota (Bellum civilia) 5.24.
  26. ↑ Livius: Rooman synty 43.4.7; Valerius Maximus: Factorum ac dictorum memorabilium 1.8.2; Ovidius: Muodonmuutoksia 15.718.
  27. ↑ Fasti Antiates Maiores – Miniature of a fragmentary fresco of a pre-Julian Roman calendar ResearchGate. Viitattu 3.10.2022.
  28. ↑ Villa Spigarelli Visit Italy. Viitattu 3.10.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Antium&oldid=22189860”