Talvitammi
| Talvitammi | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Magnoliophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Pyökkimäiset Fagales |
| Heimo: | Pyökkikasvit Fagaceae |
| Suku: | Tammet Quercus |
| Laji: | petraea |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Quercus petraea |
|
| Katso myös | |
Talvitammi (Quercus petraea) on pyökkikasvien (Fagaceae) heimoon kuuluva kesävihanta tammilaji, joka kasvaa luonnonvaraisena Länsi-Euroopassa.
Talvitammi kasvaa 20–40 metriä pitkäksi suorarunkoiseksi puuksi. Lehdet ovat parihalkoisia ja 7–14 cm pitkiä. Kukinnot ovat keväällä kukkivia norkkoja. Hedelmä on 2–3 cm pitkä ja 1–2 cm leveä terho, joka kypsyy noin kuudessa kuukaudessa. Talvitammi muistuttaa suuresti metsätammea (Quercus robur), sen erottaa siitä lehtien pidempi ruoti ja terhojen varrettomuus. Harjaantunut silmä erottaa myös näiden kahden lajin lehdissä eron niiden muodoissa: Metsätammen lehti yleensä levenee voimakkaammin kärkeä kohti, talvitammella lehti on tasapaksumpi ja hieman leveämpi. Metsätammi ja talvitammi risteytyvät joskus keskenään, mutta se ei ole kovin yleistä.
Talvitammen levinneisyysalue on suurelta osin päällekkäinen meikäläisen metsätammen kanssa. Se ei kasva kuitenkaan niin laajalla alueella kuin metsätammi, ja onkin rajoittunut merellisille alueille, lähelle Atlantin rannikoita. Talvitammi arvostaa mereisiä olosuhteita, kun taas metsätammi ei ole yhtä kranttu, kasvaen talvitammea mantereisemmissa ja viileämmissäkin olosuhteissa. Talvitammea kasvaa Erityisesti Britteinsaarilla, Ranskassa Atlantin läheisyydessä, Saksassa, Tanskassa, Osassa puolaa, Eteläisimmässä Ruotsissa (Skåne) ja Norjan etelärannikolla. Paikoitellen sitä kasvaa myös Pohjois-Espanjassa ja jopa Vähä-Aasiassa on esiintymiä.
Talvitammen puuainesta on käytetty rakennusmateriaalina, laivanrakennukseen ja viinitynnyreihin.
