Taideyliopisto

Taideyliopisto
Perustettu	2013
Tyyppi	julkinen
Rehtori	Kaarlo Hildén
Henkilökunta	740 (2016)
Opiskelijoita	1946 (2019)
Jatko-opiskelijoita	205 (2016)
Sijainti	Helsinki, Kuopio, Seinäjoki, Suomi
Sivusto	uniarts.fi
Infobox OK

Taideyliopisto (ruots. Konstuniversitetet, engl. University of the Arts Helsinki tai Uniarts Helsinki) on vuoden 2013 alussa aloittanut suomalainen yliopisto. Taideyliopisto toimii pääosin Helsingissä Töölössä ja Sörnäisissä, mutta sillä on toimintaa myös Kuopiossa (kirkkomusiikin koulutus) ja Seinäjoella Seinäjoen yliopistokeskuksessa (populaari- ja kansanmusiikin koulutus ja kulttuurisen musiikintutkimuksen kandidaattiohjelma).

Yliopistoon kuuluu kolme akatemiaa: Taideyliopiston Kuvataideakatemia (vuoteen 2013 Kuvataideakatemia), Taideyliopiston Sibelius-Akatemia (vuoteen 2013 Sibelius-Akatemia) ja Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu (vuoteen 2013 Teatterikorkeakoulu). Opiskelijoita on noin 2000.

Yhdistymisen tarkoituksena oli vahvistaa kansallisesti ja kansainvälisesti yliopistotasoista taidealojen opetusta ja tutkimusta sekä taiteellista toimintaa. Lisäksi sen avulla pyritään lisäämään mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnan kehittämiseen taiteen avulla.

Taideyliopiston rehtorina toimii viisivuotiskauden 1. joulukuuta 2020 – 30. marraskuuta 2025 Kaarlo Hildén ja hallituksen puheenjohtajana Eero Holstila.

Taideyliopisto perustettiin 1. tammikuuta 2013, kun Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistyivät.^[1]

Taideyliopiston perustamisesta oli keskusteltu kauan. Jo 1980-luvulla valmisteltiin niin sanottua Pasila-projektia, jossa samalle tontille oli tarkoitus sijoittaa Sibelius-Akatemian, Taideteollisen korkeakoulun ja Teatterikorkeakoulun tilat. Taideyliopistojen yhdistämisestä keskusteltiin myös lähes koko 2000-luku.

Vuonna 2010 opetus- ja kulttuuriministeriö teetti taideyliopistoselvityksen, jonka tavoitteena oli vahvistaa taideyliopistojen roolia taiteen ja kulttuurin laadun, vaikuttavuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamisessa. Marraskuussa 2011 Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun hallitukset hyväksyivät yhdistymisen.^[2]

Taideyliopiston kolmen akatemian juuret ovat syvällä suomalaisen taidekoulutuksen ja taiteen historiassa.

Kuvataideakatemian varhaisin edeltäjä oli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu, joka aloitti toimintansa Euroopan mullistusten vuonna 1848. Suomen ensimmäiset kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävät taiteilijat Albert Edelfeltistä Axel Galléniin, Helene Schjerfbeckistä Ellen Thesleffiin opiskelivat Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Vuodesta 1939 akatemia toimi Suomen Taideakatemian säätiön alaisuudessa nimellä Suomen Taideakatemian koulu. Koulu valtiollistettiin ja nimi muutettiin Kuvataideakatemiaksi vuonna 1985. Kuvataideakatemia muuttui korkeakouluksi vuonna 1993 ja vuonna 1998 siitä tuli yliopisto.^[3]

Sibelius-Akatemia perustettiin Helsingin Musiikkiopiston nimellä vuonna 1882 yksityisestä aloitteesta. Yksi oppilaista oli Jean Sibelius, jonka mukaan oppilaitos myöhemmin nimettiin. Opiston nimi muutettiin Helsingin konservatorioksi vuonna 1924 toiminnan laajennuttua. Vuonna 1939 otettiin käyttöön nimi Sibelius-Akatemia. Valtion laitos Sibelius-Akatemiasta tuli vuonna 1980 ja yliopisto vuonna 1998.^[4]

Teatterikorkeakoulun juuret ovat Suomen ensimmäisessä teatterikoulussa, joka toimi vuosina 1866–1868 Nya Teaternin yhteydessä. Ruotsinkielinen teatterikoulu, Svenska Teaterskolan, perustettiin vuonna 1908 Svenska Teaternin yhteyteen. Suomenkielisiä näyttelijöitä koulutettiin vuosina 1904–1940 Suomen Kansallisteatterin oppilaskoulussa sekä yksityisessä Suomen Näyttämöopistossa. Vuonna 1943 aloitti toimintansa Suomen Teatterikoulu. Teatterikorkeakoulu perustettiin vuonna 1979, jolloin suomenkielinen ja ruotsinkielinen teatterikoulu yhdistettiin valtiolliseksi, kaksikieliseksi Teatterikorkeakouluksi.^[5]

Taideyliopisto tarjoaa yli 30 koulutusohjelmaa musiikin, kuvataiteen, teatterin ja tanssin aloilta. Haku Taideyliopistoon tapahtuu kerran vuodessa.

Taideyliopisto antaa taiteen ylintä koulutusta ja harjoittaa tutkimusta sekä taiteellista toimintaa. Taideyliopisto järjestää vuosittain lähes 1 000 konserttia, esitystä ja näyttelyä.

Taideyliopistossa voi suorittaa kandidaatin-, maisterin- ja tohtorintutkinnon kuvataiteen, musiikin, teatterin tai tanssin alalta. Tutkintoon tähtäävien opintojen lisäksi Taideyliopisto tarjoaa avointa opetusta ja täydennyskoulutusta.^[6] Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa on myös nuorisokoulutusta.^[7]

Kts. myös: Taidealan yliopistotutkinnot

• Kuvataiteen koulutusohjelma, jossa opetusalueina
  • Kuvanveiston opetusalue
  • Maalaustaiteen opetusalue
  • Taidegrafiikan opetusalue
  • Tila-aikataiteen opetusalue (liikkuva kuva, paikka- ja tilannesidonnainen taide, valokuvataide)
• Praxis, taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma
• Kuvataiteen tohtoriohjelma

• Jazz
• Kansanmusiikki
• Kirkkomusiikki
• Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot
  • Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, fortepiano
  • Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, harmonikka
  • Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, kantele
  • Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, kitara
  • Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, piano
  • Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, pianokamarimusiikki ja lied
  • Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, orkesterisoittimet
  • Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, vanha musiikki
  • Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, urut
  • Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, laulu

• Musiikin johtaminen
• Musiikkikasvatus
• Musiikkiteknologia
• Sävellys ja musiikinteoria
• Kulttuurinen musiikintutkimus
• Arts Management -maisteriohjelma
• Nordic Master in Folk Music
• Nordic Master in Jazz
• Sibelius-Akatemian tohtorikoulutus
  • Taiteilijakoulutus
  • Soveltajakoulutus
  • Tutkijakoulutus

• Näyttelijäntaiteen koulutusohjelma
• Ohjauksen koulutusohjelma
• Dramaturgian koulutusohjelma
• Ruotsinkielisen näyttelijäntaiteen koulutusohjelma
• Tanssin koulutusohjelma
• Valosuunnittelun koulutusohjelma
• Äänisuunnittelun koulutusohjelma
• Tanssijantaiteen maisteriohjelma
• Koreografin maisteriohjelma
• Master's Degree Programme in Live Art and Performance Studies (LAPS)
• Tanssinopettajan maisteriohjelma
• Teatteriopettajan maisteriohjelma

• Leevi Haapala (praxis-maisteriohjelman professori 2014–2015)
• Tarja Pitkänen-Walter (maalaustaiteen professori 2013–)
• Villu Jaanisoo (kuvanveiston professori 2009–)
• Jan Kaila (taiteellisen tutkimuksen professori 2004–2015)
• Silja Rantanen (maalaustaiteen professori 2009–2013)
• Jyrki Siukonen  (kuvanveiston professori 2004–2008)
• Tuulikki Pietilä (taidegrafiikan opettaja, Suomen Taideakatemia 1956–1960, nyk. Kuvataideakatemia)
• Helene Schjerfbeck (Taideyhdistyksen piirustuskoulun maalausateljeen ja malliluokan opettaja 1892–1902)

• Atso Almila (kapellimestari- ja orkesterikoulutuksen professori 2013–)
• Andrew Bentley (musiikkiteknologian taiteellinen professori 2015–2023)
• Tuomas Haapanen (viulunsoiton professori, rehtori 1987–1990)
• Tuija Hakkila-Helasvuo (pianonsoiton lehtori 1987–2004, professori 2014–)
• Paavo Heininen (sävellyksen professori)
• Matti Hyökki (kuoronjohdon lehtori ja professori 1982–2014)
• Markus Lehtinen (oopperakoulutuksen professori 2004–)
• Hannu Lintu (vieraileva professori, orkesteri- ja kapellimestarikoulutus 2014–)
• Erkki Melartin (Helsingin Musiikkiopiston johtaja 1911–1936, nyk. Sibelius-Akatemia)
• Veijo Murtomäki (musiikinhistorian professori 1991–)
• Jorma Panula (orkesterinjohdon professori 1973–1993)
• Soili Perkiö (musiikkikasvatuksen lehtori 1995–)
• Pasi Pirinen (vaskisoitinmusiikin professori 2015–)
• Olli Porthan (urkumusiikin professori 1988–)
• Veli-Matti Puumala (sävellyksen professori 2005–)
• Aija Puurtinen (pop- ja jazzlaulun lehtori 2010–)
• Einojuhani Rautavaara (sävellyksen professori 1976–1990)
• Kaija Saarikettu (viulumusiikin professori 1985–)
• Leif Segerstam (orkesterinjohdon professori 1997–2013)
• Inkeri Simola-Isaksson (musiikkiliikunnan lehtori 1977–1993)
• Nils Schweckendiek (kuoronjohdon professori 2014–)
• Réka Szilvay (viulumusiikin professori 2006–)
• Petteri Salomaa (laulumusiikin professori 2003–)
• Erik T. Tawaststjerna (pianomusiikin professori 1986–)
• Jukkis Uotila (jazzmusiikin professori 1994–)
• Martti Rousi (sellomusiikin professori 1998–)
• Marko Ylönen (sello- ja kamarimusiikin lehtori 2000–2009, kamarimusiikin professori 2009–2014)

• Hannu-Pekka Björkman (näyttelijäntyön professori 2013–2018)
• Kari Heiskanen (näyttelijäntyön professori 1.1.1992–31.12.1996)
• Dick Idman (näyttelijäntyön professori 1.1.1995–30.4.2001 ja 1.1.2011–31.12.2015)
• Esa Kirkkopelto (taiteellisen tutkimuksen professori 2007–)
• Tommi Kitti (tanssitaiteen professori 1.8.1990–31.7.1991)
• Elina Knihtilä (näyttelijäntyön professori 2013–)
• Kaisa Korhonen (ohjaajantyön professori 1.8.1995–31.7.2000)
• Marjo Kuusela (tanssitaiteen professori 1.1.1995–31.12.2008)
• Kenneth Kvarnström (tanssitaiteen professori 19.8.1993–31.5.1994)
• Raila Leppäkoski (näyttelijäntyön professori 1.1.1989–30.6.1995)
• Mika Myllyaho (ohjaajantyön professori 1.8.2005–31.12.2005)
• Katariina Numminen (dramaturgian professori 2013–2019)
• Kirsi Monni (tanssitaiteen professori 1.1.2009–31.12.2018)
• Kati Outinen (näyttelijäntyön professori 2002–2013)
• Arja Raatikainen (tanssitaiteen professori 15.8.1997–31.7.1998)
• Maarit Ruikka (ohjaajantaiteen professori 1.8.2005–31.12.2015)
• Laura Ruohonen (dramaturgian professori 1.6.2008–31.5.2013)
• Pirkko Saisio (dramaturgian professori 1.1.1997–30.6.2002)
• Asko Sarkola (näyttelijäntyön professori 1.1.1983–31.7.1985)
• Lauri Sipari (dramaturgian professori 1.8.1991–31.12.1996)
• Kristian Smeds (näyttelijäntyön professori 2018–)
• Ervi Sirén (tanssitaiteen professori 1.8.1998–28.2.2007)
• Erik Söderblom (näyttelijäntyön professori 1.1.2001–31.10.2009)
• Ari Tenhula (tanssitaiteen professori 1.8.2007–31.7.2018)
• Jouko Turkka (näyttelijäntyön professori 1983–1985)
• Ritva Valkama (näyttelijäntyön professori 1.8.1985–31.8.1988)
• Vesa Vierikko (näyttelijäntyön professori 2002–2012)
• Kari Väänänen (näyttelijäntyön professori 1.11.1992–28.2.1998)

Taideyliopiston ylioppilaskunta (TaiYo) on jäsentensä palvelu- ja etujärjestö. Taideyliopiston ylioppilaskuntaan kuuluvat kaikki Taideyliopiston opiskelijat, jotka suorittavat alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa jossakin Taideyliopiston kolmesta akatemiasta. Taideyliopiston ylioppilaskunta syntyi 1. tammikuuta 2013, kun Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun ylioppilaskunnat yhdistyivät. Taideyliopiston ylioppilaskunta on koko Suomen ainoa yksinomaan taideopiskelijoista koostuva ylioppilaskunta.

Edunvalvonnan lisäksi Taideyliopiston ylioppilaskunta ylläpitää Vapaan taiteen tilaa, jossa Taideyliopiston opiskelijat voivat järjestää omia näyttelyitä, esityksiä ja tapahtumia. Tila sijaitsee Helsingissä Katri Valan puiston väestönsuojassa.

Rehtorit	Vuosi
Tiina Rosenberg	1.1.2013–1.6.2015
Paula Tuovinen	2.6.2015–30.11.2015 (virkaa tekevä)
Jari Perkiömäki	1.12.2015–30.11.2020
Kaarlo Hildén	1.12.2020–30.11.2025

• VTM Eero Holstila (puheenjohtaja)
• OTK, varatuomari Astrid Thors (varapuheenjohtaja, 31.12.2023 saakka)
• FT Leevi Haapala
• OTT, varatuomari Jukka Kekkonen
• TaM Sonya Lindfors
• Professori Kristiina Ilmonen
• Professori Kirsi Monni
• Suunnittelupäällikkö Katariina Kivistö-Rahnasto
• Yliopistonlehtori Anu Vehviläinen
• Opiskelija Sini Kaartinen
• Opiskelija Mikael Karkkonen

Lähde^[8]

• Taideyliopiston viralliset kotisivut