Darja Domratševa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitalit
Darja Domratševa Oberhofin maailmancup osakilpailussa vuonna 2018.
Darja Domratševa Oberhofin maailmancup osakilpailussa vuonna 2018.
Maa:  Valko-Venäjä
Naisten ampumahiihto
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Sotši 2014 takaa-ajo
Kultaa Kultaa Sotši 2014 normaalimatka
Kultaa Kultaa Sotši 2014 yhteislähtö
Kultaa Kultaa Pyeongchang 2018 4 × 6 km viesti
Hopeaa Hopeaa Pyeongchang 2018 yhteislähtö
Pronssia Pronssia Vancouver 2010 normaalimatka
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Ruhpolding 2012 takaa-ajo
Kultaa Kultaa Nové Město 2013 yhteislähtö
Hopeaa Hopeaa Östersund 2008 sekaviesti
Hopeaa Hopeaa Hanty-Mansijsk 2011 yhteislähtö
Hopeaa Hopeaa Ruhpolding 2012 sprintti
Hopeaa Hopeaa Hochfilzen 2017 takaa-ajo
Pronssia Pronssia Hanty-Mansijsk 2011 viesti

Darja Uladzimirauna Domratševa (valkoven. Дар'я Уладзіміраўна Домрачэва[1][2], ven. Да́рья Влади́мировна До́мрачева, Darja Vladimirovna Domratševa, s. 3. elokuuta 1986 Minsk, Valko-Venäjän SNT, Neuvostoliitto) on valkovenäläinen uransa lopettanut ampumahiihtäjä. Hän on maailmanmestari ja olympiavoittaja ja voitti ampumahiihdon maailmancupin kokonaiskilpailun kaudella 2014–2015. Hän aloitti uransa ampumahiihtäjänä vuonna 1999 ja lopetti vuonna 2018.[3][4]

Arvokilpailut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorten MM-kilpailuissa Domratševa voitti vuonna 2005 kultaa sprintissä ja takaa-ajossa, 2006 pronssia takaa-ajossa sekä 2007 hopeaa sprintissä ja takaa-ajossa.[3]

Domratševa voitti hopeaa Östersundin MM-kisoissa 2008 ollessaan mukana maansa sekaviestijoukkueessa. Pyeongchangin MM-kilpailuissa 2009 hän oli takaa-ajossa viides ja yhteislähdössä kuudes.[3]

Vancouverin olympialaisissa 2010 Domratševa saavutti pronssia normaalimatkalla. Hän oli yhteislähdössä kuudes ja sprinttikilpailussa kahdeksas. Hanty-Mansijskin MM-kilpailuissa 2011 hän sai hopeaa yhteislähtökilpailussa ja pronssia viestissä. Ruhpoldingin MM-kilpailuissa 2012 hän voitti takaa-ajon maailmanmestaruuden, sai hopeaa sprinttikilpailussa ja oli viides yhteislähdössä. Nové Měston MM-kilpailuissa 2013 hän voitti yhteislähdön maailmanmestaruuden.[3]

Sotšin olympialaisissa 2014 Domratševa voitti kultaa takaa-ajossa, normaalimatkalla ja yhteislähdössä. Sprintissä hän oli yhdeksäs. Kontiolahden MM-kilpailuissa 2015 hän sijoittui yhteislähdössä neljänneksi ja takaa-ajossa seitsemänneksi.[3] Hochfilzenin MM-kilpailuissa 2017 Domratševa saavutti hopeaa takaa-ajossa oltuaan sprintissä 27:s. Normaalimatkalla hän sijoittui 13:nneksi.[3]

Pyeongchangin olympialaisissa Domratševa hiihti ankkuriosuuden kultaa voittaneessa Valko-Venäjän naisten viestijoukkueessa. Yhteislähtökilpailussa hän sai hopeaa ja pikakilpailussa hän oli yhdeksäs.[3]

Maailmancup

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Domratševa saavutti ensimmäisen palkintokorokepaikkansa maailmancupissa oltuaan kolmas Ruhpoldingin sprinttikilpailussa 16. tammikuuta 2009. Seuraavana viikonloppuna hän oli Anterselvassa toinen sprintissä ja kolmas takaa-ajokilpailussa. Kauden 2008–2009 kokonaispisteissä hän oli seitsemäs ja sprintticupissa viides.[3]

Kaudella 2009–2010 Domratševa oli kolmas Östersundin normaalimatkalla. Ensimmäisen voittonsa hän saavutti Kontiolahden sprinttikilpailussa 13. maaliskuuta 2010 ja voitti seuraavana päivänä myös takaa-ajokilpailun. Viikkoa myöhemmin Domratševa oli Oslossa toinen pikamatkalla ja takaa-ajossa. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli kuudes, normaalimatkan ja takaa-ajon cupissa neljäs.[3]

Kaudella 2010–2011 Domratševa oli kolmas Östersundin pikakilpailussa. Hochfilzenin pikakilpailussa hän oli toinen ja takaa-ajossa kolmas. Anterselvan yhteislähdössä, Presque Islen takaa-ajossa, Fort Kentin yhteislähdössä ja Oslon pikakilpailussa hän sijoittui kolmanneksi. Oslossa hän oli takaa-ajossa toinen ja voitti yhteislähtökilpailun. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli kuudes ja takaa-ajocupissa viides.[3]

Kaudella 2011–2012 Domratševa voitti Östersundin normaalimatkan ja Hochfilzenin ensimmäisen takaa-ajokilpailun. Hochfilzenin toisessa pikakilpailussa hän oli toinen ja toisessa takaa-ajossa kolmas. Oberhofin pikakilpailussa hän sijoittui toiseksi. Anterselvassa hän oli pikakilpailussa kolmas ja voitti yhteislähdön. Oslossa hän sijoittui sprintissä ja yhteislähdössä toiseksi sekä takaa-ajossa kolmanneksi. Kontiolahdella hän oli sprintissä ja takaa-ajossa kolmas. Hanty-Mansijskissa hän sijoittui sprintissä kolmanneksi ja voitti takaa-ajon sekä yhteislähdön. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli toinen. Hän voitti takaa-ajon ja yhteislähdön cupit, sijoittui toiseksi pikakilpailun cupissa ja kolmanneksi normaalimatkan cupissa.[3]

Kaudella 2012–2013 Domratševa sijoittui toiseksi Östersundin normaalimatkalla ja takaa-ajossa. Hän voitti Hochfilzenin sprintin. Ruhpoldingissa hän sijoittui toiseksi sprintissä ja massalähdössä, Anterselvassa kolmanneksi sprintissä. Oslossa hän oli sprintissä toinen ja yhteislähdössä kolmas. Sotšissa hän voitti normaalimatkan. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli toinen, samoin pikakilpailun ja yhteislähdön cupeissa. Normaalimatkan cupissa hän oli kolmas.[3]

Kaudella 2013–2014 Domratševa voitti Oberhofin sprintin ja takaa-ajon sekä sijoittui yhteislähdössä kolmanneksi. Ruhpoldingin normaalimatkalla hän oli toinen ja Anterselvan sprintissä kolmas. Hän voitti Pokljukan yhteislähdön. Kontiolahden takaa-ajossa hän oli toinen. Oslossa hän voitti pikakilpailun. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli kolmas. Hän voitti yhteislähtöcupin, sijoittui normaalimatkan cupissa toiseksi sekä pikakilpailun ja takaa-ajon cupeissa kolmanneksi.[3]

Kaudella 2014–2015 Domratševa voitti ensimmäistä kertaa maailmancupin kokonaiskilpailun. Hän voitti Östersundin normaalimatkan ja Pokljukan takaa-ajokilpailun.[3] Pokljukan yhteislähtökisan hän keskeytti toisen ampumapaikan jälkeen.[5] Domratševa voitti Oberhofin yhteislähtökilpailun ja oli Ruhpoldingissa sprintissä toinen ja voitti yhteislähtökilpailun. Anterselvassa hän voitti sprintin sekä takaa-ajon ja Nové Městossa takaa-ajokilpailun. Oslossa hän oli toinen normaalimatkalla ja voitti pikakilpailun.[3] Kontiolahden MM-kilpailujen yhteydessä Domratševa varmisti itselleen pikacupin voiton[6]. Hanty Mansijskissa Domratševa oli pikakisan kolmas, voitti takaa-ajon ja oli yhteislähdössä neljäs.[3] Hän sijoittui normaalimatkan ja takaa-ajon cupeissa toiseksi ja yhteislähtöcupissa kolmanneksi.

Ennen kautta 2015–2016 Domratševa ilmoitti sairastavansa mononukleoosia ja jättävänsä kauden väliin.[7]

Kaudella 2016–2017 hän sijoittui Hochfilzenin MM-hopean lisäksi kolmanneksi Kontiolahden pikakilpailussa.

Kaudella 2017–2018 hän voitti Hochfilzenin pikakilpailun ja sijoittui takaa-ajossa kolmanneksi. Anterselvassa hän oli takaa-ajossa kolmas ja voitti yhteislähdön. Kontiolahdella hän voitti pikakilpailun. Oslossa hän oli toinen pikakilpailussa ja voitti takaa-ajon. Tjumenissa hän voitti sekä pikakilpailun että yhteislähdön. Hän sijoittui maailmancupin kokonaiskilpailussa kolmanneksi, pikakilpailun cupissa toiseksi, yhteislähtöcupissa neljänneksi sekä takaa-ajon ja normaalimatkan cupeissa viidenneksi.

Domratševa ilmoitti lopettavansa uransa ampumahiihtäjänä kesäkuussa 2018.[4]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Domratševa avioitui heinäkuussa 2016 ampumahiihtäjä Ole Einar Bjørndalenin kanssa.[8] Heille syntyi tytär lokakuussa 2016.[9]

Domratševa työskenteli Valko-Venäjän turvallisuuspalvelulle KGB:lle noin 10 vuoden ajan vuoden 2014 kesäkuuhun saakka, yleten siellä yliluutnantiksi.[10]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Darja_Domratševa&oldid=22293153”