kantaa
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kantaa
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta kanta
Verbi
[muokkaa]
- pitää kädessään tai muuten mukanaan samalla kun kulkee
- Hän kantoi mukanaan isoa laukkua.
- Huh, en jaksa kantaa tätä enää metriäkään...
- (vaatteista) pitää yllään
- Hän kantaa aina tyylilleen uskollisia asuja.
- Hän kantoi hienosti upean iltapukunsa.
- (kuvaannollisesti) pitää yllä jotain tunnetta tms.
- Älä kanna huolta.
- kannattaa, kestää
- Jää kantaa jo auton.
- ulottua tietyn matkan
- Heitto kantoi 79 metriä.
- Ääni kantaa kauas.
- Salaman valo kantoi 7 kilometrin säteelle.
- periä maksuja tai veroja
- Eteläinen tullipiiri kantoi viime vuonna veroja ja maksuja lähes 6,5 miljardia euroa.
- (eläimen raskaudesta) olla tiineenä; olla raskaana
- Norsu kantaa 22 kuukautta.
- Ihminen kantaa yhdeksän kuukautta.
- (oikeustiede) toimia kantajana, ajaa oikeudessa kannetta
- Yhdistys voi saavuttaa nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä kantaa ja vastata.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑnt̪ɑːˣ/
- tavutus: kan‧taa
Käännökset
[muokkaa]2. pitää yllä jotain tunnetta tms.
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
4. ulottua tietyn matkan
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]- (arkikieli) roudata
Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: kantava
- adverbit: kantaen
- substantiivit: kanne, kannin, kannu, kannus, kantaja, kantama, kantaminen, kantamus, kanto
- verbit: kannatella, kannattaa, kanneksia, kannella, kanniskella, kantautua
Idiomit
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- kantaa Kielitoimiston sanakirjassa
- kantaa Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
- Artikkeli 3639 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa