fama

fama f.

1. maine
2. kuuluisuus

• tener mucha fama = olla tunnettu, kuuluisa

Enrique Iglesias tiene mucha fama. = Enrique Iglesias on kuuluisa.

• tener mala fama = olla huono maine

Tienes mala fama en este barrio. = Sinulla on huono maine näillä kulmilla (kirj. 'tässä kaupunginosassa´)

1. kuuluisa

   Li estas fama kantisto.

   Hän on kuuluisa laulaja.

fama f.

1. maine, kuuluisuus

   La sua fama è legata ai suoi numerosissimi contributi scientifici in tantissimi campi della fisica e della matematica. [1]

• famoso