etevä

etevä (10) (komparatiivi etevämpi, superlatiivi etevin) (taivutus[luo])

1. jossain huomattavan hyvä, osaava, kyvykäs

   Maanantaina etevät shakinpelaajat kokoontuivat puistoon.

• IPA: /ˈet̪eʋæ/
• tavutus: e‧te‧vä

nomini esi (vahva vartalo ete-) + johdin -vä

etevyys, etevämmyys, osaava, prominentti, taitava

• adverbit: etevästi
• substantiivit: etevyys

• etevä Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkelit 294, 1140 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa