hyvä

Katso myös: Hyvä

hyvä (10) (komparatiivi parempi, superlatiivi paras, parhain tai vanhahtava parahin) (taivutus)

1. sellainen, joka tai mikä on eettisesti ja muutoinkin positiivinen

   Liisa on hyvä ihminen.

   Hyvä Paimen, hyviä uutisia!

2. käytännölliseltä ominaisuudeltaan positiivinen, laadukas, hyvälaatuinen

   Ostin hyvän auton.

   Ruoka oli hyvää.

3. taitava jossain

   Pekka on hyvä matematiikassa.

4. runsas, avokätinen

   Sain hyvän korvauksen.

• IPA: /ˈhyʋæ/, [ˈhʷy.ʋæ]

• Näin äännetään alueella: Helsinki

• tavutus: hy‧vä

• Vertailussa käytetään sanavartaloa para-: positiivi hyvä, komparatiivi parempi, superlatiivi paras, parhain tai vanhahtavasti tai leikillisesti parahin.
• Vertailu hyvä : *hyvempi : *hyvin on virheellinen, eikä sitä käytetä edes puhekielessä, vaikkakin joskus leikkimielisesti.

liikaa hyvää, parempi, paras, parhain

• (eettisesti tai muutoinkin positiivinen) paha
• (käytännölliseltä ominaisuudeltaan positiivinen, laadukas) huono, kehno

• adjektiivit: hyvänlaatuinen, hyvänlainen, hyvänpuoleinen
• adverbit: hyvin, hyvänlaisesti, hyvästi
• substantiivit: hyve, hyvis, hyvyys, hyväkäs
• verbit: hyvittää, hyviä, hyväillä, hyväksyä, hyvästellä

huippuhyvä, hyvinvointi, hyvinvoipa, hyvähuuto, hyväksikäyttö, hyväkäyntinen, hyväkäytöksinen, hyvälaatuinen, hyvälahjainen, hyvälihainen, hyvälukuinen, hyväluonteinen, hyväluontoinen, hyväluuloinen, hyvälypsyinen, hyvämaineinen, hyvämakuinen, hyvämerkkinen, hyvämieli, hyvämuistinen, hyvämultainen, hyvämuotoinen, hyvänahkainen, hyvänahkaisesti, hyvänhajuinen, hyvännäköinen, hyväntekijä, hyväohjelmainen, hyväsydäminen, ikihyvä, mielihyvä, oikeushyvä, yhteishyvä

• hyvä, kun/jos [verbi]...
  1. Määritelmä puuttuu.

     Ei silloin mikään vegaanius tullut kysymykseenkään — hyvä, kun oli ruokaa pöydässä. [= oltiin tyytyväisiä, että oli ylipäätään ruokaa pöydässä eikä oltu ilman]

• hyvä Kielitoimiston sanakirjassa

hyvä

1. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta hyvä

hyvä

1. kannustava tai kehuva huudahdus

   Hyvä! Jatka samaan malliin!

   ”Hyvä, hyvä!”, huusivat lapset.

• eläköön, hurraa, kiri
• erinomaista, mainiota

• hyvä Kielitoimiston sanakirjassa

hyvä

1. (vanhahtava) oma tavara tai etu

   Pidä hyvänäsi! (nykykieltä)

   Mitäs hyvää tästä minulle koituu?

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	hyvä	hyvät
genetiivi	hyvän	hyvien (hyväin)
partitiivi	hyvää	hyviä
akkusatiivi	hyvä; hyvän	hyvät
sisäpaikallissijat
inessiivi	hyvässä	hyvissä
elatiivi	hyvästä	hyvistä
illatiivi	hyvään	hyviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hyvällä	hyvillä
ablatiivi	hyvältä	hyviltä
allatiivi	hyvälle	hyville
muut sijamuodot
essiivi	hyvänä	hyvinä
translatiivi	hyväksi	hyviksi
abessiivi	hyvättä	hyvittä
instruktiivi	–	hyvin
komitatiivi	–	hyvine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	hyvä-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

• substantiivit: hyvänen

• Hyvänen aika!
  1. ilmentää hämmästystä
• Hyvät hyttyset!
  1. ilmentää hämmästystä
• niine hyvineen

• hyvä Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkelit 30, 52, 589 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

hyvä

1. hyvä

• hyvä Karjalan kielen verkkosanakirjassa

Karjala:

• Karjalan kielen verkkosanakirja / toimittanut: Marja Torikka ; verkkosovellus: Jari Vihtari. Helsinki : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2009.

Karjalan kielen verkkosanakirja