[go: up one dir, main page]

Siirry sisältöön

kusta

Wikisanakirjasta
Versio hetkellä 18. lokakuuta 2024 kello 11.57 – tehnyt HunsBot (keskustelu | muokkaukset) (Lisätty johdos kuseminen)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Suomi

[muokkaa]

Adverbi

[muokkaa]

kusta

  1. (interrogatiivinen, taivutusmuoto, vanhahtava) mistä
    Ja kuin hän nosti silmänsä, näki hän oudon miehen kaupungin kujalla; ja sanoi vanha mies hänelle: kuhunka sinä tahdot? ja kusta sinä tulet? (Biblia, 1776)
    Mistäs tulet, kustas tulet, Poikani iloinen? (Velisurmaaja, Kanteletar)

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • kusta Kielitoimiston sanakirjassa

Pronomini

[muokkaa]

kusta

  1. (interrogatiivinen, taivutusmuoto, erittäin vanhahtava) yksikön elatiivimuoto sanasta kuka
  2. (indefiniittinen, taivutusmuoto, erittäin vanhahtava) yksikön elatiivimuoto sanasta kuka

Substantiivi

[muokkaa]

kusta

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta kusi

Verbi

[muokkaa]

kusta (66) (taivutus[luo])

  1. (arkikieltä) virtsata
  2. (arkikieltä) epäonnistua, mokata
    Kusin ET:n kokeen eilen!
  3. (arkikieltä) olla epäilyttävää, olla vialla
    Tämä homma kusee.
    Jokin tässä kusee nyt, ja pahasti.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkust̪ɑˣ/
  • tavutus: kus‧ta

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Idiomit

[muokkaa]
  • kusta muroihin
  • kusta silmään – huijata
  • kuin juosten kustu – huolimattomasti tehty

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • kusta Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 612 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Indonesia

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kusta

  1. lepra, spitaali

Jaava

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kusta

  1. lepra, spitaali

Malaiji

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kusta

  1. lepra, spitaali

Sunda

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kusta

  1. lepra, spitaali