[go: up one dir, main page]

Jump to content

Agargoo

Wikipedia irraa
Isaan kun gosoota shaqataadda addaa keessaa muraasa.

Agargoon ykn shaqatni (Afaan ingiliiziin:- Data) walitti qabama dhugaa, xiinannoo ykn odeeffannoo kaayyoo adda addaatiif walitti qabame, kuufamee fi xiinxalamu agarsiisa. Bifa lakkoofsa, barreeffama, fakkii, sagalee, sursagalee ykn bakka bu’iinsa lakqurxaawaa biroo kamiinuu ta’uu danda’a. Agargoon akkaataa idileetti murtee kennuu, xiinxaluu fi hubannoof hiika kan qabuu fi faayidaa kan qabu akka ta’uuf kan qindaa’ee fi caaseffama.Walumaagalatti, deetaan walitti qabama qubeewwan, jechoota, lakkoofsota, mallattoolee ykn fakkiiwwan (raw) mata duree murtaa’e tokkoon walqabataniidha. Fakkeenya kanaa: shaqata hojjetaa (maqaa - lakkoofsa hojii - ogummaa - suuraa) tartiiba malee, fi bu’aan shaqata kanaa erga adeemsifamee booda kan argamu jecha odeeffannoo jedhamudha.

Ramaddii agargoo

[gulaali | lakkaddaa gulaali]

Akkamtaa: Akaakuu waan tokkoo ykn nama tokkoo ibsa. Odeeffannoo ibsituu dha. Fakkeenyaaf, halluun gogaa, halluun ijaa, uwwisni rifeensaafi kkf odeeffannoo qulqullinaa waa’ee nama tokkoo nuuf kenna.

Agargoon maqaa gosoota odeeffannoo qulqullinaa keessaa tokko yoo ta’u kunis jijjiiramoota gatii lakkoofsaa osoo hin kennin maqaa itti moggaasuuf gargaara. Tartiibamuufi safaramuu hin danda’u. Garuu yeroo tokko tokko, daataa qulqullinaa fi baay’inaan ta’uu danda’a. Fakkeenyonni daataa maqaa qubee, mallattoo, jechoota, saala fi kkf dha.

Hangamtaa: Odeeffannoo lakkoofsaa kenna. Fakkeenyaaf, dheerina fi ulfaatina nama tokkoo.

Xiinjecha fi moggaasa

[gulaali | lakkaddaa gulaali]

Jechii Afaan oromoo Agargoo jedhuu walitti dhufeecha jecoota lamaati innis agar= argarsiisa, goo= dhugaa

jechi argargoo jedhuu jecha ingilizii "Data" kan jecha laatinii datum jedhurra kan dhufee yoo ta'uu hiikni isaa "kennuu" dha.