Mruamoru

Mruamoru (muinas-gretsien kieles μάρμαρος — «valgei libo läpettäi kivi») on mägilaji, kudai rodieu kal’tsiitas libo dolomitas metamorfizman hyvyös.

Mruamorah kuuluu kal’tsiittu da toizien minerualoin sevoitehtu, da orguanistu yhtistehty. Nämmis sevvoittehis rippuu mruamoran luadu, net parandetah libo pahendetah mruamoran čomenduskygyy. Mruamoran väri sežo rippuu nämmis sevoittehis. Enimil värikkähil mruamoroil on kirjavu väri. Rauduoksiidu luadiu mruamoran ruskiekse, toiči valpahanrouzovoikse; raudusul’fiidu – sinizen mustakse; silikuatat, kudamis on ruadua, – vihandakse; limonit da ravvan da margantsan karbonuatat – keldazekse da muzavanruskiekse. Harmualois, taivahankarvazis da mustis mruamorois on grafiittua da biitumua.

Mruamorua on joga muas. Ven’al enzimäzikse ruvettih käyttämäh mruamorua Karjalaspäi. Se on valpahankeldastu värii omaluaduzien kuvienke. Karjalaine mruamoru čomendau Talvidvorčan, Kazanskoin da Isaakijevskoin kiriköt Piiteris. Kuulužat oldih Karjalan Tivdien da Luadoganrannikon mruamoran suandukohtat. Eräs kudamis on Ruskealas. Urualal on käytetty hyväkse enämbi 20 mruamoran suandukohtua. Sibiris da Altail tietäh enämbi 50 mruamoran suandukohtua, ga aktiivizesti ruatah vaiku kolmes.

Rajan tagua hinnois pietäh Itualien mruamorua. Adamanaijois kuulužat oldih Gretsien mruamoran suandukohtat.

Ammuzis aijois mruamorua käytetäh rakendamizes: taloloin da avvopäččilöin piälystämizes, stolalaudazien luadimizes, lattieloin da seinien päilystämizes, mozuajikkoin luadimizes da pertilöin syväinpuolien čomendamizes. Sidä käytetäh sežo mustopaččahien luadimizes.

Vie erähii vahnoi perindölöi on mruamoran käyttö saduloin da puustoloin čomendamizes. Mruamoral piälystetäh fontuanoi, pordahien käzipuuloi, lebokodazii.

Mruamoras azuttuloi laudoi käytetäh elektrotehniekäs. Mruamorujauhuo käytetäh muatalovuos.