[go: up one dir, main page]

tapahtua (52-F) (taivutus[luo]) (vaillinainen taivutus)

  1. käydä, sattua jotakin
    Suomessa voi tapahtua mitä vaan koska vaan.
    Jos se voi tapahtua, niin se myös tapahtuu.
    Miksi näin saa tapahtua?
  2. olla meneillään
    Mitä täällä oikein tapahtuu?

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪ɑpɑhˌt̪uɑˣ/
  • tavutus: ta‧pah‧tu‧a

Etymologia

muokkaa

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 362. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.