rima

 

 

rima (9)

1. lautaa kapeampi ohut puulista
2. jalkapallomaalin yläosan vaakatasoinen rakenne, joka rajaa maalin korkeussuunnassa
3. (urheilu) korkeus- ja seiväshypyssä telineiden varaan hyppykorkeutta ilmaisevaksi esteeksi asetettu kapea kimpi tai vastaava, joka on hyväksyttävässä hypyssä ylitettävä

• IPA: /ˈrimɑ/, [ˈrimɑ̝]

• tavutus: ri‧ma

vanha germaaninen laina^[1]

• pintarima
• rimahake
• ripa
• soiro
• syrjätä

• verbit: rimoittaa

hyppyrima, kolmiorima, pintarima, pisararima, rima-aita, rimakatto, rimakauhu, rimalauta, rimalevy, rimanalitus, rimanpudotus, rimanylitys, rimapino, ylärima

• asettaa rima korkealle – asettaa korkeat vaatimukset
• laskea rimaa – madaltaa vaatimustasoa
• rimaa hipoen – juuri ja juuri, hädin tuskin

• rima Kielitoimiston sanakirjassa
• rima Suomen etymologisessa sanakirjassa

rima f. (monikko rimas)

1. (kirjallisuustiede) riimi

• rimar

rima f. (monikko rime[luo])

1. (kirjallisuustiede) riimi

rima

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä rimare
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä rimare

rȉma f. 

1. riimi

• IPA: /'rîma/
• tavutus: ri‧ma

italian sanasta rima ’riimi’

• ríma Hrvatski jezični portal
• rȉma Školski rječnik hrvatskoga jezika

ríma f. (kyrillinen рима)

1. riimi

rima

1. käsi