fallen

1. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä fall

1. (taivutusmuoto) monikon määräinen muoto sanasta fall

fallen

1. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä falla

fallen

1. pudota

   Das Glas fiel vom Tisch.

   Lasi putosi pöydältä.

2. kaatua, kompastua

   Das Mädchen fiel auf die Straße.

   Tyttö kaatui kadulle.

3. laskea

   Der Wert des Hauses ist gefallen.

   Talon arvo on laskenut.

4. kuolla, kaatua

   Mein Opa ist im Krieg gefallen.

   Minun isoisäni kaatui sodassa.

5. osua johonkin ajankohtaan

   Heiligabend fällt dieses Jahr auf einen Dienstag.

   Jouluaatto osuu tänä vuonna tiistaille.

6. kuulua johonkin ryhmään/luokkaan

   Die Ananas fällt in die Gruppe der tropischen Früchte.

   Ananas kuuluu trooppisten hedelmien luokkaan.

7. aleta

• IPA: [ˈfalən]
• tavutus: fal‧len

hinunterfallen

• (kaatua) stürzen
• (laskea) stürzen

• substantiivit: Fall, Falle, Gefälle
• verbit: abfallen, anfallen, auffallen, ausfallen, befallen, durchfallen, einfallen, entfallen, gefallen, herfallen, hinfallen, missfallen, überfallen, umfallen, verfallen, vorfallen, zerfallen

• fallen Dudenissa (saksaksi)