Yhdysvaltain Grand Prix 2007

 

Kilpailun sää oli aurinkoinen, kuten koko viikonloppu Indianapolisissa. Neljännestä ruudusta lähtenyttä Kimi Räikköstä lukuun ottamatta kaikki kärkipään kuljettajat lähtivät pehmeillä renkailla kilpailuun. Lewis Hamilton, Fernando Alonso ja Felipe Massa pitivät lähdössä sijat 1, 2 ja 3. Nick Heidfeld ja Heikki Kovalainen puolestaan nousivat lähdössä ohi Räikkösen. Autoletkan keskivaiheilla sattui kolareita, joiden myötä Ralf Schumacher, David Coulthard ja Rubens Barrichello joutuivat keskeyttämään. Muun muassa Nick Heidfeld ja debyyttikilpailuaan ajanut Sebastian Vettel joutuivat ajamaan shikaanin suoraksi.

Toisella kierroksella Giancarlo Fisichella ajoi ulos pyörähtäen, mutta pääsi palaamaan radalle viimeiselle sijalle. Tässä vaiheessa kuuden kärki pysyi muuttumattomana: Hamilton, Alonso, Massa, Heidfeld, Kovalainen, Räikkönen.

Räikkönen roikkui Kovalaisen perässä aina ensimmäisiin varikkokäynteihin asti. Kierroksella 9 autoletkan perälle pudonnut Fisichella taisteli sijasta 16 Jenson Buttonin kanssa, rengas rengasta vasten. Button näytti pitävän sijoituksensa, mutta Fisichella nousi lopulta ohitse. Kaksi kierrosta myöhemmin Alexander Wurz ja Vitantonio Liuzzi kävivät lähes vastaavaa taistelua, mutta edellä ollut Liuzzi piti sijoituksensa.

Kierroksella 13 Takuma Satō yritti ohittaa Adrian Sutilia. Hän pääsikin ohi, mutta ajautui hiekalle ja joutui keskeyttämään. Kärjen tilanne pysyi muuttumattomana: Hamilton, Alonso, Massa, Heidfeld, Kovalainen, Räikkönen.

Kierroksella 20 neljäntenä ollut Heidfeld ajoi reilusti leveäksi, jolloin Kovalainen pääsi ohi, mutta Räikkönen jäi taakse. Seuraavalla kierroksella Hamilton teki ensimmäisen varikkopysähdyksensä, samoin Massa ja Heidfeld. Alonso nousi kilpailun johtoon, mutta teki kuitenkin jo seuraavalla kierroksella varikkopysähdyksen. Kovalainen nousi kilpailun johtoon, ensimmäistä kertaa urallaan. Räikkösen täydennettyä toista sijaa, oli suomalaisten kaksoisjohto ensimmäinen sitten vuoden 1999. Alonso putosi viidenneksi, mutta ohitti Jarno Trullin ja nousi neljänneksi. Hamilton oli kolmantena.

Räikkönen teki ensimmäisen pysähdyksensä kierroksella 24. Sillä aikaa taakse pudonnut Fisichella oli noussut jo 12:nneksi. Räikkönen palasi radalle sijalla 9.

Kovalainen teki kärkipaikalta ensimmäisen pysähdyksensä kierroksella 27. Räikkönen oli tuolloin ohittamassa edellään ajanutta Heidfeldiä, ja molemmat ehtivät täpärästi Kovalaisen edelle tämän tultua varikolta. Heidfeldin kierrosajat olivat jatkuvasti hitaita, kuten myös johdossa ajaneen Hamiltonin, jota toisena ollut Alonso ajoi takaa.

Kierroksella 31 Trulli ja Mark Webber tekivät ainoat varikkopysähdyksensä. Tilanne palasi lähes ennalleen.

Kierroksella 37 Räikkönen ajoi koko kilpailun nopeimpana kuljettajana, lähestyen koko ajan edellään ajanutta tallikaveri Massaa. Hamilton ja Alonso jatkoivat taisteluaan kärjessä. Alonso ehti kierroksella 38 jo käydä rinnalla, mutta ei päässyt ohi.

Kierroksella 40 Williamsin Nico Rosberg teki ainoan varikkopysähdyksensä. Bensaletku juuttui kuitenkin Rosbergin autoon vieden aikaa muutaman ylimääräisen sekunnin. Kierroksella 41 viimeisenä kilpailussa ajanut Christijan Albers ajoi leveäksi. Räikkönen ajoi Massaa edelleen takaa, ja kierroksella 43 ero brasilialaiseen oli enää 4,2 sekuntia. Wurz ja Button tekivät kierroksella 44 ainoat varikkopysähdyksensä. Massan ja Räikkösen ero oli enää 3,5 sekuntia.

Kierroksella 47 Hamilton jatkoi edelleen järjessä ja Alonso toisena. Samalla kierroksella Kovalainen teki toisen pysähdyksensä sijalta 6 ja palasi radalle sijalla 9. Kierrosta myöhemmin Heidfeld teki toisen pysähdyksensä sijalta 5 ja palasi radalle 7:ntenä.

Kierroksella 50 Alonso tuli varikolle sijalta 2. ja palasi radalle sijalla 4. Seuraavalla kierroksella Hamilton tuli johtopaikalta varikolle pudoten sijalle 3. Myös Räikkönen tuli samalla kierroksella varikolle sijalta 3 ja putosi sijalle 4. Massan käytyä seuraavalla kierroksella varikolla palasi hän radalle Räikkösen edelle.

Kierroksilla 55-56 Heidfeldin BMW aliohjasi pahasti, minkä seurauksena takana ajaneet Kovalainen ja Rosberg pääsivät ohitse. Jälkimmäisellä kierroksella Heidfeldin kilpailu päättyi keskeytykseen radan varteen. Samalla Räikkönen oli saavuttanut Massan täysin, kun taempana Rosberg pääsi ohi Trullista.

Kierroksella 59 Webber teki toisen pysähdyksensä sijalta 5. Palattuaan varikolle Webber joutui heti Trullin ohittamaksi. Kilpailun kärki oli: Hamilton, Alonso, Massa, Räikkönen, Kovalainen, Rosberg.

Kärjen takana käytiin taisteluja muun muassa Trullin ja Webberin sekä Buttonin ja Davidsonin kesken. Trulli onnistui pitämään paikkansa, mutta Davidson ohitti Buttonin. Rosbergin hyvältä näyttänyt kilpailu päättyi moottoririkkoon kierroksella 69, jolloin hänen autonsa sammui lopullisesti varikkosuoran päähän. Myös Liuzzi joutui keskeyttämään samalla kierroksella, mutta sai pysäköityä autonsa varikolle.

Muuten sijoitukset eivät muuttuneet. Alonso ei päässyt ohi Hamiltonista eikä Räikkönen Massasta. Hamilton ajoi toiseen peräkkäiseen voittoon. Palkintokorokkeella hänelle tekivät seuraa Alonso ja Massa. Räikkönen, Kovalainen, Trulli, Webber ja Vettel jakoivat loput pistesijat.

• Nopein kierros: Kimi Räikkönen (Ferrari) 1.13,117 (kierroksella 49).
• Sebastian Vettelin ensimmäinen kilpailu, MM-piste ja pisteille kaikkien aikojen nuorimpana.
• Heikki Kovalaisen ensimmäinen kilpailun johtokierros.
• Lewis Hamilton 50 MM-pistettä.
• Takuma Satō sai rangaistuksen seuraavaan kilpailuun: 10 sijaa alemmaksi aika-ajoissa.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yhdysvaltain Grand Prix 2007 Wikimedia Commonsissa

 

Formula 1 -luokan Yhdysvaltain Grand Prix’t

1950-luku	1950	1951	1952	1953	1954	1955	1956	1957	1958	1959
1960-luku	1960	1961	1962	1963	1964	1965	1966	1967	1968	1969
1970-luku	1970	1971	1972	1973	1974	1975	1976	1977	1978	1979
1980-luku	1980	1981	1982	1983	1984	1985	1986	1987	1988	1989
1990-luku	1990	1991	1992	1993	1994	1995	1996	1997	1998	1999
2000-luku	2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006	2007	2008	2009
2010-luku	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019
2020-luku	2020	2021	2022	2023	2024
Radat	Sebring International Raceway (1959) Riverside International Raceway (1960) Watkins Glen International (1961–1980) Detroitin katurata (1983–1984, 1987–1988) Phoenixin katurata (1989–1991) Indianapolis Motor Speedway (2000–2007) Circuit of the Americas (2012–2019, 2021–)

Formula 1 -kausi 2007

Australia	Malesia	Bahrain	Espanja	Monaco	Kanada
Yhdysvallat	Ranska	Britannia	Eurooppa	Unkari	Turkki
Italia	Belgia	Japani	Kiina	Brasilia