Vasili Šuiski

Ennen hallitsijakauttaan Vasili tutki Boris Godunovin salaisesta käskystä kruununperijä Dmitri Ivanovitšin, Iivana Julman pojan, kuolemaa. Vaikka on epäilty, että Boris murhautti Dmitrin, Vasili ilmoitti, että kyseessä oli itsemurha.

Tästä huolimatta Vasili Šuiski muutti lausuntoaan Boris Godunovin seuraajan ja pojan Fjodor II:n kruunajaisten aikaan 1606 tukeakseen omia valtapyrkimyksiään – hän väittikin nyt, että esiin tullut kruununtavoittelija, Grigori Otrepjev eli "Vale-Dmitri", olikin oikea Iivana Julman poika. Tästä seurannut kohu johti nuoren ja epäsuositun Fjodorin murhaan.

Tämän jälkeen Vasili teki jälleen täyskäännöksen ja väitti, että Dmitri oli sittenkin murhattu lapsena ja kruununtavoittelija olikin huijari. Tämän seurauksena Vale-Dmitri mestattiin. Tapahtumien kulku asetti Vasili Šuiskin suotuisaan asemaan ja hänet kruunattiin tsaariksi toukokuussa 1606.

Vasili Šuiski hallitsi kesään 1610 asti, mutta kansa ei koskaan suostunut hyväksymään häntä tsaariksi. Hänen valtansa oli olematonta jopa Moskovassa, ja todennäköisesti ainoa syy, mikseivät pajarit syösseet häntä vallasta, oli pätevän vastaehdokkaan puute. Ainoastaan Šuiskin sankarillinen serkku Mihail Skopin-Šuiski sekä Ruotsin sotilaallisen tuen ostaminen alueluovutuksilla (Vasilin tukemiseen liittyi Jakob De la Gardien johtaman joukon Moskovan miehitys) onnistui pitämään Vasilin vallassa vuoteen 1610 asti.

Tsaarista oli tullut Ruotsin yhteistyökumppani, kun hän oli avannut ruotsalaisille pääsy Luoteis-Venäjälle. Hän oli kuitenkin kieltäytynyt solmimasta liittoa Ruotsin kanssa. Šuiskin asemaa horjuttivat Ruotsin kuningas Kaarle IX:n levittämä Venäjän vastainen propaganda ja toinen vale-Dmitri. Tsaari esitti elokuun 10. päivänä 1608 virallisen avunpyynnön Ruotsille. Neuvottelut asiasta käynnistyivät Narvan käskynhaltijan Philip Scheidingin ja tsaarin läheisen sukulaisen Ivangorodin voivodin Mihail Skopin-Šuiskin välillä. Venäläiset allekirjoittivat liittosopimuksen Ruotsin kanssa helmikuun 28. päivänä 1609. Maaliskuussa 1610 Jakob De la Gardien ja Mihail Skopin-Šuiskin johtamat apuvoimat marssivat Moskovaan, ja pääkaupungin ympäristö puhdistettiin kapinallisista ja heidän kanssaan yhteistoiminnassa olleista puolalaisista.^[1]

Vuonna 1610 Vorotinskin ja Mstislavskyn pajarisuvut suistivat Vasili Šuiskin vallasta. Puolalaiset joukot vangitsivat hänet ja veivät Gostyninin linnaan Varsovan lähelle, jossa Šuiski kuoli kaksi vuotta myöhemmin. Hänen seuraajakseen asetettiin puolalais-ruotsalainen Vladislav IV Vaasa.