Tuorsniemi
Tuorsniemi (ruots. Torsnäs [2]) on Porin kaupungin 28. kaupunginosa. Tuorsniemen naapurikaupunginosat ovat Leppäkorpi, Pietniemi, Viikinäinen, Vähärauma, Paratiisinmäki ja Klasipruuki.[3]
| Tuorsniemi | |
|---|---|
 Tuorsniemen vanhempaa aluetta Tuorsniementiellä. |
|
| Kaupunki | Pori |
| Suuralue | Läntinen Maa-Pori |
| Kaupunginosa nro | 28 |
| Väkiluku | 1 175 (Tuorsniemi) + 458 (Tuorsniemen kylä)[1] (2013) |
| Postinumero(t) | 28600 |
Tuorsniemen pientaloalue on alun perin rakennettu 1950-luvulla, jolloin alue oli vielä osa Porin maalaiskuntaa. Samaan aikaan alueella on aloittanut toimintansa alueen tärkein työllistäjä, Muovitehdas Niskanen Oy. 1990-luvun lopussa sekä 2000-luvun alussa Tuorsniemeä on laajennettu itään, Paratiisinmäen, Liinaharjan ja Liikastenmäen kaupunginosien suuntiin.
Tuorsniemen alueella on tehty lukuisia muinaislöytöjä, joista tunnetuimpana 1950-luvulla pellonkaivaustöiden yhteydessä löydetty Lähdepuron hyljeverkko, joka on saanut paikan Satakunnan Museon näyttelykokoelmassa. Tuorsniemelle asutettiin sotien jälkeen lukuisia karjalaissiirtolaisia ja uuden asutuksen tarpeisiin rakennettiin lahjoitusvaroin Pappilanahteen puolella sijaitseva Tuorsniemen peruskoulu, joka on yhä toiminnassa oleva alakoulu. Koululaiset kulkevat sinne muun muassa Liikastenmäen alueelta.
Lähteet
muokkaa- ↑ Konsernihallinto, Taloushallinto: Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2013 (PDF) (3.6 Väestö osa-alueittain ja kaupunginosittain vuosina 2004–2013, sivut 14–15) toukokuu 2013. Porin kaupunki. Arkistoitu 17.8.2013. Viitattu 29.11.2013.
- ↑ Waldenström, Stellan: Björneborgs svenska ortnamn, s. 151. Pori: Svenska Kulturfonden i Björneborg, 2007. ISBN 978-952-92-2742-6 (ruotsiksi)
- ↑ Porin kaupungin karttapalvelu kartta.pori.fi. Viitattu 13.3.2013.
Aiheesta muualla
muokkaa- Tuorsniemi Pori-tiedossa (poritieto.com)
- Jaakola, Hanna: ”Tuorsniemen kadonnut pappilan puutarha”, Vihreä perintö, Satakunnan historialliset puistot ja puutarhat, s. 21–27. (Luontotalo Arkin julkaisuja 1, toim. Häyrynen, Maunu; Raike, Eeva; Riionheimo, Anna; Viitala, Hilkka) Pori: Satakunnan museo, 2009. ISBN 978-952-67018-2-0
- Avellan, Niilo J.: ”Entisen Ulvilan pitäjän maatilat III: Tuorsniemi”, Satakunta - Kotiseutututkimuksia V, s. 103–111. Satakuntalainen osakunta, 1925. Näköisversio verkossa (pdf).
1. Linna | 2. Teljä | 3. Malminpää | 4. Karhunpää | 5. Itätulli | 6. Päärnäinen | 7. Aittaluoto | 8. Isosanta | 9. Riihiketo | 10. Tiilinummi | 11. Tiilimäki | 12. Uusikoivisto | 13. Kuninkaanhaka | 14. Herralahti | 15. Tupala | 16. Koivula | 17. Kalaholma | 18. Isojoenranta | 19. Sunniemenranta | 20. Koivistonluoto | 21. Karjaranta | 22. Käppärä | 23. Musa | 24. Tikkula | 25. Vähärauma | 26. Liinaharja | 27. Liikastenmäki | 28. Tuorsniemi | 29. Pietniemi | 30. Ulasoori | 31. Leppäkorpi | 32. Isomäki | 33. Tiiliruukki | 34. Kyläsaari | 35. Uusiniitty | 36. Pihlava | 37. Rieskala | 38. Metsämaa | 39. Enäjärvi | 40. Harmaalinna | 41. Kartano | 42. Impola | 43. Vanhakoivisto | 44. Väinölä | 45. Metallinkylä | 46. Mikkola | 47. Sampola | 48. Paratiisinmäki | 49. Luotsinmäki | 50. Murtosenmutka | 51. Ruosniemi | 52. Toejoki | 53. Pormestarinluoto | 54. Hyvelänviiki | 55. Lotskeri | 56. Hyvelä | 57. Kirjurinluoto | 58. Hanhiluoto | 59. Hevosluoto | 60. Yyteri | 61. Kaanaa | 62. Uniluoto | 63. Karhuluoto | 64. Herrainpäivät | 65. Mäntyluoto | 66. Kirrinsanta | 67. Kaanaankorpi | 68. Huvilaranta | 69. Viikinäinen | 70. Raatimiehenluoto | 71. Reposaari | 72. Parkkiluoto | 73. Tahkoluoto | 74. Isokatava | 75. Vähäkatava | 76. Tyltty | 77. Lukkarinsanta | 78. Tuulikylä | 79. Paarnoori | 80. Honkaluoto | 81. Finpyy | 82. Lahdenmaa | 83. Hakalanvainio | 84. Länsimetsä | 85. Mäntylä | 86. Palstakallio | 87. Lehtola | 88. Kotometsä | 89. Klasipruuki | 90. Perko | 91. Susikoski | 92. Salaplakkari