Mäntyluoto
Mäntyluoto (ruots. Tallholmen)[2] on Porissa sijaitseva niemi ja yksi Porin kaupunginosista. Se on järjestysnumeroltaan 65. kaupunginosa, ja se sijaitsee Meri-Porin alueella.
| Mäntyluoto | |
|---|---|
 Mäntyluodon hotelli Mäntyluodon sataman lähellä. |
|
| Kaupunki | Pori |
| Suuralue | Meri-Pori |
| Kaupunginosa nro | 65 |
| Väkiluku | 26[1] (2013) |
| Postinumero(t) | 28880 |
Mäntyluodossa sijaitsevat yksi Porin sataman satama-alueista, Mäntyluodon satama, joka on Pohjoismaiden suurin sahatavarasatama, sekä Pori Offshore Constructionsin omistuksessa oleva Mäntyluodon telakka.[3]. Mäntyluoto on myös valtatie 2:n päätepiste.
Mäntyluotoon valmistui Tampere–Pori-rautatien jatke 1. marraskuuta 1899.[4] Henkilöliikenne reitillä lopetettiin kuitenkin vuonna 1962. Sataman toiminnan vilkastuessa 1900-luvun alkupuolella, rakennutti Porin kaupunki alueelle Mäntyluodon hotellin, joka valmistui vuonna 1918. Se pysyi Porin kaupungin omistuksessa vuoteen 2000 asti.
Mäntyluoto käsittää myös Kallon saaren, jossa on muun muassa Suomen vanhimman urheiluseuran, purjehdusseura Segelföreningen i Björneborgin kotisatama, sekä Porin merivartioasema ja vuonna 1884 valmistunut Kallon majakka. Mäntyluodon vieressä sijaitsee Uniluodon kaupunginosa, jonka monet yhdistävät samaksi alueeksi Mäntyluodon kanssa.
Vanhan satamaviraston vierestä alkaa "Koiraranta", jossa hiekkarannalla omistajien mukana saavat koirat ja muut lemmikkieläimet käydä uimassa.
Nähtävyyksiä
muokkaa- Mäntyluodon hotelli
- Tuulivoimaloita
- Kallo
Naapurikaupunginosia
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Konsernihallinto, Taloushallinto: Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2013 (PDF) (3.6 Väestö osa-alueittain ja kaupunginosittain vuosina 2004–2013, sivut 14–15) toukokuu 2013. Porin kaupunki. Arkistoitu 17.8.2013. Viitattu 29.11.2013.
- ↑ Waldenström, Stellan: Björneborgs svenska ortnamn. Svenska kulturfonden i Björneborg, 2007. ISBN 978-952-92-2742-6 (ruotsiksi)
- ↑ Porin satama - Pohjanlahden monipuolisin (Arkistoitu – Internet Archive). 1.12.2011. Viitattu 15.8.2014.
- ↑ Zetterberg, Seppo: Yhteisellä matkalla. VR 150 vuotta, s. 50. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-34742-3
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mäntyluoto Wikimedia Commonsissa
1. Linna | 2. Teljä | 3. Malminpää | 4. Karhunpää | 5. Itätulli | 6. Päärnäinen | 7. Aittaluoto | 8. Isosanta | 9. Riihiketo | 10. Tiilinummi | 11. Tiilimäki | 12. Uusikoivisto | 13. Kuninkaanhaka | 14. Herralahti | 15. Tupala | 16. Koivula | 17. Kalaholma | 18. Isojoenranta | 19. Sunniemenranta | 20. Koivistonluoto | 21. Karjaranta | 22. Käppärä | 23. Musa | 24. Tikkula | 25. Vähärauma | 26. Liinaharja | 27. Liikastenmäki | 28. Tuorsniemi | 29. Pietniemi | 30. Ulasoori | 31. Leppäkorpi | 32. Isomäki | 33. Tiiliruukki | 34. Kyläsaari | 35. Uusiniitty | 36. Pihlava | 37. Rieskala | 38. Metsämaa | 39. Enäjärvi | 40. Harmaalinna | 41. Kartano | 42. Impola | 43. Vanhakoivisto | 44. Väinölä | 45. Metallinkylä | 46. Mikkola | 47. Sampola | 48. Paratiisinmäki | 49. Luotsinmäki | 50. Murtosenmutka | 51. Ruosniemi | 52. Toejoki | 53. Pormestarinluoto | 54. Hyvelänviiki | 55. Lotskeri | 56. Hyvelä | 57. Kirjurinluoto | 58. Hanhiluoto | 59. Hevosluoto | 60. Yyteri | 61. Kaanaa | 62. Uniluoto | 63. Karhuluoto | 64. Herrainpäivät | 65. Mäntyluoto | 66. Kirrinsanta | 67. Kaanaankorpi | 68. Huvilaranta | 69. Viikinäinen | 70. Raatimiehenluoto | 71. Reposaari | 72. Parkkiluoto | 73. Tahkoluoto | 74. Isokatava | 75. Vähäkatava | 76. Tyltty | 77. Lukkarinsanta | 78. Tuulikylä | 79. Paarnoori | 80. Honkaluoto | 81. Finpyy | 82. Lahdenmaa | 83. Hakalanvainio | 84. Länsimetsä | 85. Mäntylä | 86. Palstakallio | 87. Lehtola | 88. Kotometsä | 89. Klasipruuki | 90. Perko | 91. Susikoski | 92. Salaplakkari