Soklin rata
Soklin rata on suunniteltu rautatieyhteys Rovaniemen–Kemijärven–Kelloselän radalta Savukosken kuntaan pitkään suunnitellulle Soklin kaivokselle. Kaivostoiminnan aikainen arvioitu tuotanto vaatii rautatiekuljetuksia, sillä kaivoksen tuottaman malmin kuljetus vaatii 2–4 päivittäistä tavarajunaparia.[1] Rautatietä Sokliin on suunniteltu 1970–1980-luvuilla, ja siitä on valmistunut yleissuunnitelma 1987.[2]
| Soklin rata (suunniteltu rautatieyhteys) |
|
|---|---|
 Suunnitellut linjausvaihtoehdot merkitty sinisin katkoviivoin |
|
| Perustiedot | |
| Reitti |
Kemijärvi–Kelloselkä–Sokli tai |
| Hanhikoski–Savukoski–Sokli | |
| Rakennettu | suunnitteilla 2008 alkaen |
| Liikenne | |
| Tavarajunia / vrk | ennusteiden mukaan 4–8 |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | linjausvaihtoehdosta riippuen 103–166 km |
| Raiteiden lkm | 1 |
| Raideleveys | 1 524 mm |
| Sähköistys | ei |
| Sallittu nopeus | |
| • tavaraliikenteessä | 80 km/h |
| Liikenteenohjaus | |
| Radio-ohjaus | kyllä |
| Ohjauskeskus | Oulu |
| Suojastus | ei |
| Kulunvalvonta | JKV |
Mahdollisesti rakennettavalle rautatielle on määritelty neljä toisistaan poikkeavaa linjausvaihtoehtoa. Näiden suunnitelmien mukaan rakennettavan rautatien pituus olisi vaihtoehdosta riippuen 103–166 kilometriä. Kolme suunnitelmista edellyttää noin 80 kilometrin pituisen Kemijärven ja Kelloselän välisen huonokuntoisen rataosan perusparantamista osaksi uutta rataa. Yksi linjausvaihtoehdoista käsittelee kokonaan uuden 166 kilometrin pituisen ratayhteyden rakentamista Kemijärven länsipuolelta Sokliin.[1]
Vaihtoehtona suunniteltiin myös malmin kuljettamista jalostettavaksi Kouteron kaivoskaupungissa Venäjälle, noin 50 kilometrin päähän Soklista.[3] Helmikuun 2011 alussa Yara ilmoitti projektin jatkuvan tämän vaihtoehdon pohjalta. Kovdorissa on jo rikastamo, jonka omistaa lannoitevalmistaja EuroChem.[4]
Radan rakentamisen kustannuksien on arvioitu olevan noin 400 miljoonaa euroa.[5][6] Marraskuussa 2014 valtio ilmoitti olevansa valmis rahoittamaan rautatien rakentamista edellyttäen, ettei valtion osuus ylittäisi 200 miljoonaa euroa.[7][8]
Liikenne
muokkaaRautatiestä on tarkoitus rakentaa yksiraiteinen ja sähköistämätön tavaraliikenteen rata. Liikenteenohjausjärjestelmäksi on suunniteltu radio-ohjausta. Mitoittavaksi junapituudeksi on asetettu 825 metriä ja junapainoksi 5 600 tonnia.[1] Suunniteltu suurin sallittu akselipaino olisi 25 tonnia.[9]
Tuotantoennusteiden mukaan kaivoksen tuotanto olisi noin kaksi miljoonaa tonnia malmirikastetta vuodessa. Kuljetustarve on 2–4 päivittäistä tavarajunaparia, eli 4–8 päivittäistä tavarajunaa.[2]
Linjausvaihtoehdot
muokkaaVaihtoehto 1: Kelloselkä–Sokli
muokkaaLinjausvaihtoehto 1 edellyttää 84 kilometrin pituisen rataosuuden Kemijärvi–Kelloselkä kunnostamista sekä 104 kilometrin pituisen uuden rautatien rakentamista Kelloselästä Sokliin. Linjauksen mukainen uusi rautatie alkaisi Kelloselästä, myötäilisi Sallan–Savukosken kunnanrajaa ja johtaisi Saijan kylän koillispuolitse Ahmatunturin länsipuolelle ja siitä Tulppiojokilaaksoa myötäillen Sokliin.[1] Rautatien pituus Kemijärveltä laskien olisi noin 188 kilometriä.
Vaihtoehto 2: Kemijärvi–Pelkosenniemi–Savukoski–Sokli
muokkaaLinjausvaihtoehto 2 edellyttäisi kokonaan uuden 166 kilometrin pituisen rautatien rakentamista. Rautatie erkanisi Rovaniemen–Kemijärven radalta Hanhikosken rautatieaseman lähellä, noin 12 kilometriä Kemijärveltä länteen, johtaisi pohjoiseen Pelkosenniemen pohjoispuolelle, jossa se ylittäisi Kitisen. Savukoskelta linjaus jatkuisi koilliseen yli Kemijoen ja edelleen Tulppiojoen laaksoon, yhtyen linjausvaihtoehtoon 1 Pienen Saijanvaaran luona.[1]
Vaihtoehto 3: Kelloselkä–Naruskajärvi–Sokli
muokkaaLinjausvaihtoehto 3 edellyttää 84 kilometrin pituisen rataosuuden Kemijärvi–Kelloselkä kunnostamista sekä 103 kilometrin pituisen uuden rautatien rakentamista Kelloselästä Sokliin. Rautatie erkanisi nykyisestä radasta Kelloselän pohjoispuolella ja myötäilisi Naruskajokea Naruskajärvelle saakka. Naruskajärveltä rautatie kääntyisi kohti luodetta, yhtyen vaihtoehdon 1 mukaiseen linjaan Ahmatunturin eteläpuolella.[1]
Vaihtoehto 4: Kelloselkä–Savukoski–Sokli
muokkaaLinjausvaihtoehto 4 edellyttää 84 kilometrin pituisen rataosuuden Kemijärvi–Kelloselkä kunnostamista, sekä 135 kilometrin mittaisen uuden rautatien rakentamista. Linjauksen eteläpää olisi Saijaan saakka sama kuin vaihtoehdossa 1. Saijasta linjaus seurailisi Tenniönjokea kohti luodetta, ohittaen Nousun ja Kuoskun kylät pohjoispuolelta, ja yhtyisi vaihtoehtoon 2 Lauttarovien pohjoispuolella.[1] Rautatien pituus Kemijärveltä laskien olisi noin 218 kilometriä.
Liikenneministeriö hyväksyi 30. maaliskuuta 2010 Itä-Lapin maakuntakaavaan näistä vaihtoehdoista ensimmäisen.[10]
Lähteet
muokkaa- Soklin rautatie: Ympäristövaatimusten arviointiohjelma (PDF) 28.11.2008. Lapin ympäristökeskus. Viitattu 20.1.2009.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g Vireillä oleva YVA-hanke: Soklin rautatie 8.1.2009. Lapin ympäristökeskus. Viitattu 19.1.2009.
- ↑ a b YVA-raportti, s. 4.
- ↑ Helena Raunio: Soklin kaivoshankkeeseen uppoaisi miljardi. Tekniikka & Talous, 15.2.2010. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.2.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Yara Suomi Oy on päivittänyt Soklin kaivospiirihakemuksensa yara.fi. Arkistoitu 15.10.2012. Viitattu 3.2.2011.
- ↑ Valtio tukemassa Soklin rataa – ehdoista ja rahamäärästä alkaa neuvottelu Yle Uutiset. 25.11.2014. Viitattu 20.12.2014.
- ↑ Sokli: Valtio valmis satsaamaan 200 miljoonaa – kaivos voisi alkaa 2020 lapinkansa.fi. 25.11.2014. Lapin Kansa. Arkistoitu 3.12.2014. Viitattu 20.12.2014.
- ↑ Soklin kaivosradan voi rahoitaa puoliksi valtio Taloussanomat. 25.11.2014. Viitattu 20.12.2014.
- ↑ Valtio valmis maksamaan puolet Soklin kaivosradasta Helsingin Sanomat. 25.11.2014. Arkistoitu 20.12.2014. Viitattu 20.12.2014.
- ↑ YVA-raportti, s. 9.
- ↑ http://www.sokli.fi/rautatie Hankekuvaus