Raide

Raide tarkoittaa kahden kiskon ja pölkytyksen muodostamaa yksittäistä väylää, joka muodostaa alustan raideliikenteelle ja ottaa vastaan liikenteen kuormat. Raiteella voi kulkea kerrallaan vain yksi raideliikenneyksikkö, kuten juna. Junat ohjautuvat itsestään kiskojen mukaan, ja raiteelta toiselle siirryttäessä junan on kuljettava vaihteiden kautta. Kiskojen välistä etäisyyttä kutsutaan raideleveydeksi.

Rautatie voi sisältää yhden tai useamman raiteen. Raidetta tukee yleensä sepelistä tai sorasta tehty tukikerros, joka muodostaa kantavan alustan ja pitää raiteen geometrisesti oikeassa asennossa.^[1]

Historia

Puisia kiskoja käytettiin jo 1500-luvulla muun muassa Keski-Euroopassa Harzin ja Tirolin vuorikaivoksissa, jotta kaivosvaunut kulkisivat helpommin.^[2] Kulumisen välttämiseksi käytettiin mutkapaikoissa rautaisia suojakiskoja tai kiskot päällystettiin rautalevyillä.

Kun raudan hinta laski tuntuvasti vuonna 1767, alettiin eräässä Englannin tehtaassa käyttää raiteina puun sijasta litteitä valurautaharkkoja, mikä osoittautui hyväksi valinnaksi.^[3] Vuoden 1808 jälkeen valurauta vaihtui kiskojen valmistusaineena takorautaan, ja vuonna 1820 siirryttiin valssilaitoksissa valmistettujen kiskojen käyttöön.^[4]

Kiskojen avulla rautatieliikenteessä minimoidaan niin pyörien kitka kuin maaston muodoista tulevat mäet, kun ratalinja vedetään mäkien leikkauksissa ja rotkot ylitetään silloilla. Täydellinen tie on sileä, tasainen, kova ja suora.

Kiskojen rakentaminen

Yksiraiteisen rautatien rakentaminen vaatii kiskoihin noin 108–120 tonnia terästä kilometriä kohden raiteen jykevyydestä riippuen (UIC-54- ja UIC-60-kiskot). Sata kilometriä pitkään yksiraiteiseen rautatiehen tarvitaan siis 10 800–12 000 tonnia terästä kiskoja varten.^[5] Terästonnin tuotanto kuluttaa energiaa noin 21,6 GJ eli 6 MWh^[6]. Yksiraiteisen rautatien kiskoihin kuluu näin energiaa 648–720 megawattituntia kilometriä kohden ja sataan kilometriin 64,8–72 GWh.

Katso myös

Lähteet

Lönnroth, Arvo J. (toim) : Keksintöjen kirja – Tiet ja maakulkuneuvot, Wsoy, Porvoo, 1932

Viitteet

↑ Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 11 Radan päällysrakenne (PDF) (s. 7) 2021. Väylävirasto. Viitattu 18.6.2023.
↑ Tiet ja maakulkuneuvot, s. 224–225
↑ Tiet ja maakulkuneuvot, s. 225
↑ Tiet ja maakulkuneuvot, s. 227
↑ http://www.railway-technical.com/track.shtml (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ http://www.ssab.com/en/About-SSAB1/Environment/Energy-and-material-balance/^{[vanhentunut linkki]}

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raide Wikimedia Commonsissa

Raideliikenne

Rautatieliikenne	rautatie juna rautatieasema rautatieliikennepaikka rautatiekalusto
Metroliikenne	metro metroasema
Raitioliikenne	raitiovaunu duoraitiovaunu pikaraitiotie museoraitiotie
Turvalaitteet	asetinlaite kampiasetinlaite kankiasetinlaite opastin releasetinlaite tietokoneasetinlaite varmistuslukko- ja opastinturvalaitos
Raideleveys	kapea normaali leveä
Suomessa	rautatieliikenne rataverkko raitioliikenne lähijunaliikenne metroliikenne kapearaiteiset rautatiet yritykset: VR Fenniarail Operail

[1] Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 11 Radan päällysrakenne (PDF) (s. 7) 2021. Väylävirasto. Viitattu 18.6.2023.

[2] Tiet ja maakulkuneuvot, s. 224–225

[3] Tiet ja maakulkuneuvot, s. 225

[Tiet_ja_maakulkuneuvot,_s._227-4] Tiet ja maakulkuneuvot, s. 227

[5] ttp://www.railway-technical.com/track.shtml (Arkistoitu – Internet Archive)

[6] ttp://www.ssab.com/en/About-SSAB1/Environment/Energy-and-material-balance/^{[vanhentunut linkki]}

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]