Zazen

Osana pitkäkestoisia zazen-istuntoja on myös niin sanottu kävelymietiskely (jap. 経行, kinhin). Etenkin yhteisissä ohjatuissa zazen-istunnoissa kävelymietiskely on osa tapahtuman kaavaa. Noin 20–45 minuutin istumamietiskelyn jälkeen noustaan merkistä ylös ja tehdään kävelymietiskelyä kiertämällä salia noin 5–10 minuutin ajan. Sen jälkeen palataan jälleen omalle paikalle ja harjoitetaan istumamietiskelyä taas 20–45 minuuttia. Vaikka kävelymietiskelyn tarkoitus on antaa jaloille ja lihaksille pieni lepotauko, mietiskelyn ei ole tarkoitus tauota. Kävelymietiskelyn aikana kävellään hitaasti salia ympäri, keskitytään hengittämiseen ja pyritään pitämään turhat ajatukset poissa mielestä.

Varsinaisia zazen-mietiskelytekniikoita on neljä erilaista:

1. hengityksen laskeminen
2. hengityksen tarkkailu
3. kōan-harjoitus
4. shikantaza (pelkkä istuminen).

Hengityksen tarkkailu ja erityisesti hengityksen laskeminen ovat menetelmiä, joita voi käyttää mielen tyynnyttämiseen ja keskittymiskyvyn parantamiseen. Syventynyt keskittyminen johtaa syvään keskittymisen tilaan samadhiin, jossa mieli on tyyni ja keskittynyt kohteeseensa. Syvät keskittymisen tilat eivät kuitenkaan ole itsetarkoitus zen-mietiskelyssä vaan niillä on selkeä työkalun asema. Tärkeimpänä tavoitteena on kehittää tarkkaavaisuutta. Vaikka kaikki zazen-tekniikat kehittävät ja johtavat tarkkaavaiseen ja keskittyneeseen tilaan, kōan ja shikantaza ovat harjoituksia, joiden tavoitteena on ”mielen avaaminen” ja kohonnut tarkkaavaisuuden tila. Tällainen keskittynyt tarkkaavaisuus, jossa mieli ei harhaudu mielikuviin tai ajatuksiin vaan pysyy tiukasti tässä hetkessä, johtaa lopulta harjoittajan ensimmäiseen valaistumiskokemukseen.

Shikantaza (只管打坐), kiinaksi zhiguandazuo, voidaan kääntää ”omistautua pelkästään istumiselle”, ”vain pitää huolta istumisesta”, ”huolehtia pelkästä istumisesta”. zhi = vain, pelkästään, guan = omistautua, huolehtia, pitää huolta, valvoa (olla valpas), da = partikkeli joka ilmaisee ruumiin liikkeitä, ilmaisuja, -minen, zuo = istua, dazuo, eli istuminen on harjoituksen samatha-aspekti ja guan, huolenpitäminen on sen vipashyana-aspekti.

Shikantaza-istumisessa ei erityisesti keskitytä mihinkään, oleellista on olla valppaana, tunnistaa mitä mielessä ja kehossa tapahtuu.

 

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Zazen.

• Chan mietiskelystä. Bodhidharma ry.
• Mitä zazen on. Helsinki Zen Center.
• Zazen: Opas Zen-meditaatioon. Helsinki Zen Center. (PDF)
• Kajo Zendo: Zazen (Arkistoitu – Internet Archive).