[go: up one dir, main page]
Wikipedia

Punkaharju

Suomen entinen kunta, nykyisin osa Savonlinnaa
Tämä artikkeli käsittelee entistä kuntaa. Samannimisestä harjusta on erillinen artikkeli. Punkaharjun muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.

Punkaharju on Suomen entinen kunta, nykyisin osa Savonlinnan kaupunkia, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asui lakkauttamishetkellä 3 702 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 748,12 km2, josta 276,86 km2 oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 7,86 asukasta/km2. Punkaharju on maisemistaan tunnettu pitäjä, jonka keskustaajama on Punkasalmi ja toinen taajama Putikko. Punkaharjun naapurikunnat olivat Kerimäki, Kesälahti, Parikkala, Ruokolahti, Savonlinna ja Sulkava.

Punkaharju
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Savonlinna

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°45′20″N, 029°23′20″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Savonlinnan seutukunta
Kuntanumero 618
Hallinnollinen keskus Punkasalmi
Perustettu 1924
Kuntaliitokset Sääminki (1973)
Liitetty 2013
– liitoskunnat Savonlinna
Kerimäki
Punkaharju
– syntynyt kunta Savonlinna
Pinta-ala 748,12 km² [1]
(1.1.2012)
– maa 471,26 km²
– sisävesi 276,86 km²
Väkiluku 3 702  [2]
(31.12.2012)
– väestötiheys 7,86 as./km² (31.12.2012)
Punkaharju Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Historia

muokkaa

Alueella oli asutusta jo kivikaudella vaara-asutuksena. Keskiajalla seutu oli karjalaisten ja savolaisten kalastusalueena, ja pysyvä asutus muodostuikin 1400-luvulla. Kirkollisesti Punkaharju kuului alkujaan Sääminkiin ja vuodesta 1647 Kerimäkeen. Punkaharjun seurakunta itsenäistyi vuonna 1922 ja kunta aloitti toimintansa 1924. Punkaharjuun liitettiin vuonna 1973 alueita Säämingin kunnasta. Vuonna 2013 kunta liitettiin Savonlinnaan.

Nähtävyyksiä

muokkaa

Punkaharju on kuuluisa Salpausselästä luoteeseen erkanevista kauniista harjuistaan, joista kunta on saanut nimensä. Jääkauden aikana muodostunut kapea seitsemän kilometriä pitkä Punkaharju on yksi Suomen kansallismaisemista. Se kulkee Puruveden poikki jakaen sen Pihlajaveteen ja Puruveteen, joiden väliset salmet sijaitsevat harjun kummassakin päässä. Venäjän tsaari Nikolai I ihastui Punkaharjuun niin paljon, että vuonna 1843 hän määräsi alueen suojeltavaksi.[3]

Alue on Metsähallituksen hallinnoimaa luonnonsuojelualuetta ja kuuluu myös Natura 2000 -alueisiin. Suojelualueen pinta-ala on 6,5 km².[4]

Alueesta muodostuikin merkittävä matkailukohde jo 1800-luvulla, jolloin harjun pohjoispäässä sijainneesta metsänvartijan asunnosta vähitellen muotoutui Valtionhotelli. Punkaharjun Valtionhotelli siirtyi vuonna 2016 yksityiseen omistukseen ja toimii nykyään nimellä Hotelli Punkaharju. Hotellin yrittäjänä on kesästä 2024 lähtien toiminut Kare Tikka.[5]

Punkaharjun muita nähtävyyksiä ovat Punkaharjun puukirkko (R. Rouhe, 1923), Taidekartano Johanna Oras, Punkaharjun valtionpuisto ja huvipuisto Kesämaa. Punkaharjulla sijaitsevat myös Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus Lusto (1994), Luonnonvarakeskuksen puulajipuisto,[6] Aseman taidelaituri vanhan asemarakennuksen tiloissa[7]sekä Taidekeskus Retretti. lähde?

Liikenne

muokkaa
 
Punkaharjun Harjutie (yhdystie 4792, entinen valtatie 14)

Punkaharjun kautta kulkee Savonlinnan rata, jonka varrella kunnan alueella ovat Punkaharjun ja Luston asemat sekä Retretin seisake. Rata kulkee Punkaharjun pohjoisreunaa pitkin yhdessä valtatien 14 kanssa. Punkaharjulta pääsee kesäisin myös laivalla Savonlinnaan.

Talous

muokkaa

Punkaharjun merkittävimpiä työnantajia ovat Finnforestin vaneri- ja kertopuutehtaat sekä kuntoutuskeskus Kruunupuisto.

Kulttuuri ja urheilu

muokkaa

Punkaharjun kirjasto on Punkaharjulla toimiva Savonlinnan kaupunginkirjaston lähikirjasto. Taidekartano Johanna Oras ja Putikko järjestävät kesäisin taidenäyttelyitä. Punkaharjulla toimivia urheiluseuroja ovat muun muassa Kulennoisten Pallo (KuP) ja Punkaharjun Urheilijat (PuU). Rallikuski Juho Hänninen on kotoisin Punkaharjulta. Biisonimafian tekijät ovat kotoisin Punkaharjulta; ja myös B2-elokuva on kuvattu Punkaharjulla.

1980-luvulla kaikille silloisille Savon kunnille valittiin omat perinneruoat. Punkaharjun nimikkoruoiksi äänestettiin kalapaisti ja porkkanamuhennos sekä herneistä ja ruisjauhosta imelletty imelärokka, joka syödään kylmänä sokerin kera.[8][9]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.1.2013.
  2. ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.12.2012. Väestörekisterikeskus. Viitattu 16.1.2013.
  3. ↑ Punkaharju visitsavonlinna.fi. Viitattu 22.1.2021.
  4. ↑ Punkaharjun historia Luontoon.fi. Viitattu 22.1.2021.
  5. ↑ https://yle.fi/a/74-20095063
  6. ↑ Punkaharjun tutkimusmetsä Luonnonvarakeskus. Viitattu 22.1.2021.
  7. ↑ Aseman taidelaituri asemantaidelaituri.fi. Viitattu 22.1.2021.
  8. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  9. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 122–123. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1

Aiheesta muualla

muokkaa
Matkailu
Luonto
Urheilu


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Punkaharju&oldid=22804955”