Sulkava

Sulkavan keskustasta on sekä Savonlinnan että Juvan keskustaan lyhintä reittiä 37,7 kilometriä matkaa. Sulkavan naapurikunnat ovat Juva, Puumala, Rantasalmi, Ruokolahti ja Savonlinna.

Vilkaharju on neljä kilometriä pitkä vesistöjen välissä kulkeva pitkittäisharju noin viisi kilometriä kunnan keskustasta Imatralle päin. Se on luonnonsuojelualue.^[9]

Pisamalahden rannalla sijaitseva Sulkavan linnavuori kohoaa 55 metrin korkeuteen Enonveden pinnasta.^[9]

Sulkavan laajimmat vakavedet ovat Suur-Saimaaseen kuuluvat Tolvanselkä, Jänisselkä, Lepistönselkä, Annikinselkä ja Tuohiselkä sekä lukuisat samantasoiset lahdet. Sulkavan laajimmat järvet, jotka eivät kuulu Suur-Saimaaseen, ovat Lohijärvi, Kyrsyänjärvi ja Kulkemus. Kaikki Sulkavan noin 250 yli hehtaarin laajuista järveä kuuluvat Suur-Saimaan vesistöön (04).^[10]

Eerikkälä, Hasula, Halttula, Heikkurila, Hintsala, Iitlahti, Kaartila, Kaartilankoski, Kaartilanmäki, Kaipola, Kammola, Karjulanmäki, Kommerniemi, Koskutjärvi, Kyrsyä, Leipämäki, Linkola, Lohilahti, Maarala, Mäntynen, Partala, Pulkkila, Rahkolantaipale, Rauhaniemi, Ruokoniemi, Ruottila, Ryhälä, Sairalanmäki, Sammalmäki, Seppälä, Sipilä, Sulkava, Tannila, Telakanava, Telataipale, Tialanmäki, Tunnila, Väätälänmäki, Ylisenauvila.^lähde?

Sulkavan alueella sijaitsee kolme valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä:^[11]

• Salpalinja
• Sulkavan kirkonkylä
• Suvorovin sotakanavat

 

Sulkavalla on jälkiä asutuksesta jo esihistorialliselta ajalta. Siitä tuli itsenäinen kunta vuonna 1630.^[12] Samana vuonna perustettiin myös Sulkavan seurakunta. Se muodostettiin Säämingin Iitlahden kappelikunnasta.^[13]

Sulkavan saha toimi vuosina 1910–1951. Se toimitti sahatavaraa ulkomaille ja työllisti parhaimmillaan 400 työntekijää. Sahan toiminta loppui kuljetuskustannusten nousuun, joka oli seurausta Saimaan kanavan sulkemisesta sodan jälkeen.^[14]

Sulkava kuuluu saaristokuntiin, jotka saavat statuksensa perusteella merkittäviä etuja, kuten saaristolisiä. Vuonna 2017 Sulkava sai saaristolisää yli miljoonaa euroa.^[15] Vuonna 2018 alkaneet Vekaransalmen sillan rakennustyöt^[16] valmistuivat 2019 ja siten Sulkavan arveltiin menettävän saaristokuntastatuksensa.^[17] Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan kunta säilyi saaristokuntana.^[18]

Sulkavan kunnavaltuustossa on 21 valtuutettua,^[19] kunnanhallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä.^[20]

• Ilmo Liukko^[21] (–2004)
• Juri Nieminen^[21] (2004–2006)
• Sami Sulkko^[21] (2006–2010)
• Tanja Matikainen^[21] (2010–2014)
• Rinna Ikola-Norrbacka^[21] (2014–2017)
• Juho Järvenpää (2017–2023)^{[22] [23]}
• Sakari Varala (2024–)

Vuonna 2013 Sulkavan viisi suurinta veronmaksajaa olivat Veljekset Kontinen, Rautaseiska, Sulkavan palvelut, Sulkavan Osuuspankki ja SV-Element.^[24] Vuonna 2022 liikevaihdoltaan suurimpia yrityksiä olivat Järvi-Saimaan Palvelut, SV-Element, Rautaseiska, Hiislahti ja Veljekset Kontinen.^[25]

Sulkavalla toimii kunnan tukemaa asiointiliikennettä.^[26] Sulkavan tärkeimmät satamat sijaitsevat Vekaransalmella, Lohilahden taajamassa ja Sulkavan kirkonkylässä.^[27] Lisäksi kunnassa on lukuisia retki- ja luontosatamia.^[28]

Vekaransalmen silta on Suomen viidenneksi pisin silta.^[29]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Vuoden 2017 lopussa Sulkavalla oli 2 588 asukasta, joista 1 079 asui taajamassa, 1 478 haja-asutusalueilla ja 31:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Sulkavan taajama-aste on 42,2 %.^[31] Kunnassa on vain yksi taajama, Sulkavan kirkonkylä.^[32]

Sulkavan yhteinäiskoulu toimii kahdessa kirkonkylässä ja Lohilahdella. Kunnassa toimii myös Sulkavan lukio sekä kansalaisopisto.^[33]

Sulkavalla on terveysasema.^[34]

Kunta ostaa sähkönsä Lumme Energialta. Käytännössä kunta saa kaiken sähkönsä Solarigo Systems Oy:n Sulkavalle vuonna 2023 rakentamasta aurinkovoimalasta.^[35]

 

Pääartikkeli: Luettelo Sulkavan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Sulkavan Vanhassa Lossirannassa sijaitsee Rauhaniemen museoalue. Alueella sijaitseva paikallismuseo jaktaa 1930-luvulla kirkonkylään perustetun museon toimintaa. Särentäaidan rajaamalla alueella sijaitsee ulkomuseoalue ja tukkilaismuseo.^[36]

Linnavuoren laella on 1100-luvulta peräisin olevan puolustusvallin jäännökset. Sulkavan Lohikoskella sijaitseva Julunkivi on yksi Suomen suurimmista siirtolohkareista.^[9]

Partalansaaren Auvilan kylällä sijaitsevat Sarsuinmäen tykkipatterit ovat osa talvisodan jälkeen rakennettua Salpalinjaa. Paikalle tuotiin vuonna 1994 myös museotykki.^[37] Telataipaleen kanava on yksi kenraali Aleksandr Suvorovin 1790-luvulla rakennuttamasta Suvorovin sotakanavista, jotka ovat vanhimmat kanavat Suomessa.^[38]

 

Joitakin Sulkavalla järjestettäviä tapahtumia:

• Saimaan vesistön Partalansaaren kiertävät jokakesäiset Sulkavan Suursoudut on järjestetty vuodesta 1968 lähtien. Kyseessä on Suomen suurin soututapahtuma.^[39]
• Jukolan viesti järjestettiin Sulkavalla vuonna 2003.^[40]
• Suomen rajavartiolaitoksen Immolassa toimivan Raja- ja merivartiokoulun perinteinen Jukajärven marssi lähtee Sulkavalta Hympyräjärven takaa.^[41]
• Sulkavan kirjasto järjestää myös tapahtumia.^[42]

Kunnan paikallislehti on nimeltään Sulkava-lehti. Lehti ilmestyy kerran viikossa.^[43]

Sulkavalla toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkkoon kuuluva Sulkavan kappeliseurakunta^[44] sekä Suomen ortodoksisen kirkkoon kuuluva Saimaan ortodoksinen seurakunta.^[45] Sulkavan seurakunta lakkautettiin joulukuussa 2022, minkä jälkeen se liitettiin Savonlinnan seurakuntaan.^[46]

 

Sulkavan kirkko on rakennettu vuonna 1822. Sen suunnitteli Italiassa syntynyt valtionarkkitehti Charles Bassi. Erikoisuutena kirkossa on saarnatuolin lisäksi alttarin oikealla puolella lukkarin tuoli. Kirkon paikka periytyy 1600-luvulta. Kellotapuli on vuodelta 1770 ja sen arvellaan olevan Sulkavan vanhin rakennus.^[47] Ristikirkon pihassa sijaitsee myös paikalta puretun kirkon paikalle rakennettu hautakammio. Pistolekors-sukua ja alueen muita arvohenkilöitä oli haudattu aiempien kirkkojen lattian alle. Hautojen päälle rakennettiin 8-kulmainen holvi edellisen kirkon hirsistä.^[48]

Sulkavan toinen kirkko on vuonna 1934 rakennettu Lohikosken kirkko Lohilahden kylässä. Lohikosken kirkko ja Lohilahden kylänraitti Imatran tien varressa on retkikohde uimarantoineen ja kylätoreineen.^[49]

 

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Sulkavan perinneruoiksi valittiin talkkuna^[50] ja tirripaisti.^[51]

Tunnettuja sulkavalaisia urheilijoita ovat:

Sulkavalla sijaitsevia liikuntapaikkoja ovat liikuntahalli, kuntosali, liikuntakentät, ulkokuntosali, kuntoportaat, kolme virallista uimarantaa ja frisbeegolfrata.^[52]

 

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sulkava.

• Sulkavan kunnan kotisivu
• Tilastokeskus – Sulkavan avainluvut
• Lohilahden kylä