Pihlajavesi (Suomen entinen kunta)

Pihlajavesi sijaitsee harvaan asutun Suomenselän vedenjakaja-alueen läntisessä päässä ja Pihlajaveden reitti kuuluu osana Kokemäenjoen vesistöön. Samalla Pihlajavesi on Keski-Suomen maakunnan läntisin kylä, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan naapurina. Maasto on epätasaista ja monet mäkien huiput ulottuvat yli 200 metrin korkeuteen merenpinnasta. Maaston keskikorkeus merenpinnasta on 140–160 metriä. Korkein maastonkohta Kalikkamäki ulottuu 216 metrin korkeuteen merenpinnasta, ja kirkonkylä sijaitsee 195 metrin korkeuteen merenpinnasta ja lähes 60 metrin korkeuteen Pihlajavesi-järven pinnasta kohoavalla mäellä. Pihlajaveden eteläosan suurin järvi, Yltiänjärvi, laskee Keuruun reittiin kuuluvaan Ukonselkään Mänttä-Vilppulan puolelle.^[3]

Pihlajaveden kautta kulkevat valtatie 23 sekä Haapamäen ja Seinäjoen välinen rautatie (ns. vanha Pohjanmaan rata). Pihlajaveden rautatieasema on yhä käytössä henkilöliikenne- ja junakohtauspaikkana. Entisen kunnan eteläosan halki kulkee vuonna 1985 käytöstä poistettu Pori–Haapamäki-rata, jolla on Pihlajaveden alueella ollut Yltiän rautatieasema. Lähin lentokenttä on Jyväskylän lentoasema.^[3]

• Helsinki 312 km
• Jyväskylä 80 km
• Keuruu 29 km
• Pori 190 km
• Seinäjoki 110 km
• Tampere 150 km
• Virrat 38 km
• Ähtäri 35 km

Pihlajaveden seudulla tiedetään liikkuneen ihmisiä jo noin 7 500 vuotta sitten, mutta vanhin tehty esinelöytö on rautakauden aikainen tulusrauta. Kaukaa etelästä tulleet satakuntalaiset ja hämäläiset eränkävijät pystyttivät Pihlajaveden seudulle kalamajoja ja -pirttejä, mutta eivät asettuneet seudulle asumaan. Erämaaomistuksia oli Sääksmäen, Pirkkalan, Messukylän ja Lempäälän pitäjien taloilla. Kuningas Kustaa Vaasa lakkautti erämaaomistukset 1500-luvun puolivälissä, minkä jälkeen Pihlajavedelle alkoi saapua kaskiviljelijöitä ja uudisraivaajia Savosta.^[3]

1500-luvulla tulevan Pihlajaveden pitäjän alueella oli alle kymmenen taloa ja 1600-luvun aikana taloluku lisääntyi vain muutamalla. Kun Keuruu erotettiin Ruovedestä vuoden 1630 tienoilla, Pihlajavesi jäi Keuruun yhteyteen. Vuonna 1776 Keuruu ja sen mukana Pihlajavesi siirrettiin Turun läänistä uuteen Vaasan lääniin. Vuodesta 1960 lähtien Pihlajavesi kuului Keski-Suomen lääniin. Pihlajaveden liikenneolot paranivat huomattavasti vanhan Pohjanmaan radan valmistuessa vuonna 1883.^[3]

Pihlajaveden ensimmäinen kirkko rakennettiin Matti Åkerblomin johdolla 1780-luvulla ja se on yhä käytössä kesäisin. Pihlajavesi sai kappelin oikeudet yhdessä Multian kanssa vuonna 1831 ja seurakunta itsenäistyi vuonna 1895. Pihlajaveden uusi kirkko valmistui Pihlajavesi-järven etelärannalle vuonna 1870, joten vanha kirkko on ollut autiona jo huomattavasti kauemmin kuin se oli aikanaan käytössä.^[3][4]

• Pihlajaveden erämaakirkko (1780)
• Pihlajaveden kotiseutumuseo
• Pihlajaveden uusi kirkko (1870)
• Kirkkovene Pihla
• Pihlajaveden rautatieasema Haapamäki–Seinäjoki-radan varrella (yksityisomistuksessa)
• Pihlajaveden Nuorisoseurantalo (1911)

• Pihlajaveden ala-aste
• Pihlajaveden Kyläkauppa
• Pihlajaveden Nuorisoseura ry:n kahvila-baari "Nässän Baari" nuorisoseurantalolla
• Pihlajaveden VPK (ensivaste- ja sammutusyksiköt)
• Karansalmen kyläkioski
• Koskikalastus Pihlaiskoski ja Reinikankoski
• Mökkimajoitusta
• Ulkoilu- ja liikunta-alueet, kuntorata, uimapaikat, erämatkailu
• Kirjasto

• Pihlajaveden VPK: nuoriso-, naisten- ja hälytysosasto
• Pihlajaveden Näytelmäpiiri
• Seurakunnan kerhot
• Keuruun Kansalaisopiston kurssit (esim. jumppa, pianopiiri, posliininmaalaus)
• Vapaamuotoista jalkapalloa Koipikankaan urheilukentällä kesällä keskiviikkoisin ja sunnuntaisin
• Pihlajaveden Nuorisoseura ry:n tapahtumien järjestämistä mm. Hattutemppu ja muuta seuratoimintaa

• Asemankylä (nykyinen keskusta)
• Karimo
• Karhunkylä (Karhulankylä)
• Liesjärvi
• Valkeajärvi
• Sällinkylä
• Lapinkylä
• Kirkonkylä
• Simsiönkylä

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Pihlajaveden väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1960.

• Eetu A. Alha, maisteri, päätoimittaja
• Anton Collin, hiihtäjä
• Tuomo Herrala, kauppaneuvos
• Heikki Jartti, kirjailija
• Laila Jokimo, näyttelijä, balettitanssija
• Väinö Kallio, kansanedustaja
• Erkki Kanerva, kansanedustaja
• Timo Kara, kuvanveistäjä
• A. V. Koskimies, runoilija, professori, koulumies
• Heikki Nurmio, jääkärieversti, kirjailija, Jääkärimarssin sanoittaja
• Matti Raivio, hiihtäjä
• Urho Savisaari, kirjailija, päätoimittaja
• Kaarlo Aimo Weiste, teollisuusneuvos

Pihlajaveden asemankylä on toiminut kuvauspaikkana rockmuusikko Andy McCoyhin liittyvässä elokuvassa The Real McCoy (1999) ja tositv-sarjassa The McCoys Show (2003). Elokuvan alkukohtauksessa Andy ja Angela McCoy kävelevät kiskoja pitkin Pihlajaveden rautatieasemalle ja loppukohtauksessa Andyn intialainen sivupersoona istuskelee asemalaiturilla kummastellen junien vähyyttä. Televisiosarjan ensimmäisessä jaksossa Andy ja Angela saapuvat lomanviettoon Andyn äidin ja tämän miesystävän mökille asemankylään. Jaksossa vieraillaan mm. Pihlajaveden erämaakirkossa sekä Pihlajaveden vanhassa kyläkaupassa, joka sijaitsi vastapäätä Pihlajaveden nykyistä kyläkauppaa Kauppalaa.

• Pihlajavedestä Keuruun sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
• Pihlajaveden ala-aste
• Pihlajaveden Nuorisoseura r.y. (Arkistoitu – Internet Archive)
• Keuruun museo (Arkistoitu – Internet Archive)
• Pihlajaveden kyläkauppa
• Koskikalastus: Pihlaiskoski ja Reinikankoski
• Pihlajaveden kuntorata^{[vanhentunut linkki]}
• Kirkkaus Keuruun ja Pihlajaveen, kyläkirja verkossa (pdf)

• Pihlajaveden osoitekartta
• Peruskartta, Pihlajavesi^{[vanhentunut linkki]}