Nuorisoseuraliike
Nuorisoseuraliike on 1880-luvulla Etelä-Pohjanmaalla syntynyt ja sieltä myös muualle Suomeen levinnyt nuorison kansansivistysliike. Nykyisin toiminnan keskusjärjestönä on Suomen Nuorisoseurat ry. Nuorisoseuraliikkeeseen kuuluu myös alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten toimintaa edistävä Kalevan Nuorten Liitto, joka yhdistettiin osaksi Suomen Nuorisoseurat ry:tä vuoden 2013 alusta.[1]
| Suomen Nuorisoseurat | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1881 |
| Toimiala | nuoriso |
| Kotipaikka | Vantaa |
| Jäsenmäärä | 40 000 (2022) |
| Pääsihteeri | Annina Laaksonen |
| Puheenjohtaja | Elina Weckström |
| Jäsenlehti | Nuorisoseura-lehti |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Historia
muokkaaEnsimmäisen nuorisoseuran, Kauhavan Nuorisoyhtiön, perusti kauhavalainen Matti Sippola vuonna 1881. Saman vuosikymmenen lopussa liikkeen johtajaksi tuli Santeri Alkio. 1890-luvun alkuvuosina toiminta levisi ylioppilasosakuntien välityksellä kaikkiin Suomen maakuntiin. Nuorisoseurojen keskuselin, Suomen Nuorison Liitto, perustettiin vuonna 1897.[2] Vuodesta 1994 lähtien nuorisoseurojen keskusliiton nimi oli Suomen Nuorisoseurojen Liitto.[3] Sortokausien aikana nuorisoseurojen merkitys oli vielä suuri, mutta eduskuntauudistus ja poliittisen nuorisotoiminnan kasvu vähensi nuorisoseurojen merkitystä etenkin kaupungeissa.[2]
Toiminta
muokkaaAlkuvaiheessa nuorisoseuraliike painotti tiedollisen sivistyksen lisäämistä. Nykyisin painopisteitä ovat yhteisöllisyys, sosiaalisten taitojen oppiminen, suomalaisen kulttuurin vaaliminen sekä kansainvälisyys. Liiton opintotoiminnan järjestämiseksi perustettiin vuonna 1976 Vapaan Sivistystoiminnan Liitto, jonka nimi on vuodesta 2001 alkaen ollut Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry.[3]
Kansantanssi
muokkaaTuhannet lapset, nuoret ja aikuiset tanssivat nuorisoseuroissa eri puolilla Suomea[4]. Suosituin tanssin muoto on kansantanssi, jossa nuorisoseuraliikkeellä on pitkä historia.
Kansantanssia harrastettiin nuorisoseuroissa kautta maan 1900-luvun kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä. Se siirtyi luontevasti nuorisoseuroihin nuorison kansanomaisista huveista, toisaalta varhaisista kansanjuhlista. Järjestön varsinaiseen työohjelmaan kansantanssi ei silti sisältynyt. Pysyviä tanssiryhmiä nuorisoseuroihin alkoi muodostua vasta 1930-luvulla.
Nuorisoseuraliikkeen piirissa ensimmäinen suuri yhteisesitys näyttää olleen järjestön 50-vuotisjuhlilla 1931. Juhlien onnistuneet yhteisesitykset herättivät järjestön liikuntaharrastukset uuteen eloon. Yleisurheilun, hiihdon ja voimistelun ohella työohjelmaan otettiin tosissaan kansantanhut [5]. Alalle järjestettiin kattava ohjaajakoulutus ja vuosittain julkaistiin järjestön kansantanhuohjelmat. 1930-luvun ajan liikkeen kansantanhuharrastus kasvoi voimakkaasti.
Toisen maailmansodan jälkeen nuorisoseurajärjestöstä muodostui suuri kansanmusiikki- ja kansantanssiorganisaatio. Monessa paikallisessa nuorisoseurassa kansantanhut olivat jo 1950-luvulta lähtien seuran vilkkain harrastus[5]. Suomen Nuorison Liitto oli koko 1900-luvun jälkipuolen maan suurin kansantanssijärjestö. Vuonna 2005 liikkeen piirissä arvioitiin, että nuorisoseurojen kansantanssi muodostaa noin puolet koko maan kansantanssitoiminnasta[5].
Lähteet
muokkaa- ↑ Kalevan Nuorten Liitto saimaannuorisoseurat.net. Lappeenranta: Saimaan Nuorisoseurat. Viitattu 20.2.2013.
- ↑ a b Nuorisoseura. Otavan iso tietosanakirja, osa 6, palstat 524-525. Määritä julkaisija!
- ↑ a b Nuorisoseuraliike suomalaisena sivistysliikkeenä Suomen Nuorison Liitto. Viitattu 11.2.2013.
- ↑ Kansantanssi harrastuksena - Suomen Nuorisoseurat Nuorisoseurat. Viitattu 10.4.2024.
- ↑ a b c Numminen, Jaakko.: Yhteisön voima, osa 3. s. 549. Edita, 2011.