Nauvo
Nauvo (ruots. Nagu 
| Nauvo Nagu |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Parainen |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Turunmaan seutukunta |
| Kuntanumero | 533 |
| Hallinnollinen keskus | Nauvon kirkonkylä |
| Perustettu | |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat |
Houtskari Iniö Korppoo Parainen Nauvo |
| – syntynyt kunta | Länsi-Turunmaa |
| Pinta-ala |
1 698,44 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 246,88 km² |
| – sisävesi | 3,65 km² |
| – meri | 1 447,91 km² |
| Väkiluku |
1 428 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 5,78 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 14,7 % |
| – 15–64-v. | 64,8 % |
| – yli 64-v. | 20,5 % |
Nauvo mainitaan historiallisissa asiakirjoissa ensi kerran vuonna 1395. Nauvon keskiaikainen harmaakivikirkko on 1430–1450-luvuilta.[5]
Maantiede
muokkaaOminaistenselän ja Gullkronanselän välissä sijaitseva Nauvo koostuu noin 3 000 saaresta, luodosta ja kalliosta. Pääsaaret ovat Iso-Nauvo (Storlandet) ja Pikku-Nauvo (Lillandet). Pikku-Nauvon saarella on Nauvon korkein maastonkohta, noin 60 metrin korkeudelle merenpinnasta ulottuva Kasberg. Nauvon eteläisimmät luodot sijaitsevat Itämeren ulapan reunalla liki 50 kilometrin päässä pääsaarilta. Seilin saaressa entisen sairaalan tiloissa sijaitsee Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos.[6]
Historiaa
muokkaaNauvon pohjoisilta saarilta on löydetty pronssikauden aikaisia hiidenkiukaita, ja useilla muilla saarilla on myöhemmiltä ajoilta peräisin olevia niin sanottuja ryssänuuneja ja jatulintarhoja. Vanhasta suomalaisasutuksesta kertovat muiden muassa kylännimet Kivis, Mielis, Poutuis ja Sydänperä. Tämä viittaa siihen, että seutu oli varsinaissuomalaisten nautinta-aluetta ennen ruotsalaisten uudisasukkaiden saapumista. Asiakirjoissa Nauvon pitäjä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1395.[6]
Nauvolaiset talonpojat olivat vanhastaan tottuneita merenkävijöitä, ja talonpoikaispurjehdusta harjoitettiin useisiin Itämeren satamiin jo Ruotsin vallan aikana.[6]
Seilin saarelle perustettiin kuningas Kustaa II Aadolfin määräyksestä vuonna 1619 sairaala eli hospitaali spitaalitautisia varten, ja vähän myöhemmin sinne alettiin sijoittaa myös mielisairaita ja rampoja. Sen jälkeen kun viimeinen spitaalipotilas oli kuollut vuonna 1766, Seilin sairaala toimi mielisairaalana vuoteen 1962 saakka. Vuodesta 1889 lähtien sairaalassa oli vain naispotilaita. Vuodesta 1964 Seilissä on toiminut Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos.[6]
Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari ja Iniö yhdistyivät vuoden 2009 alussa uudeksi Länsi-Turunmaan kaupungiksi,[7] jonka nimi vuoden 2012 alussa muutettiin Paraisiksi.
Väestö
muokkaaAsukasluku
muokkaaNauvossa asuu ympäri vuoden noin 1 380 ja kesällä noin 10 000 henkilöä.[8]
Kieli
muokkaaSuurin osa Nauvon asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia. Vuonna 2009 kuntaliitoksen tapahtuessa asukkaita oli 1 428 ja kielijakauma oli ruotsi 71 % ja suomi 27 %.[8]
Murre
muokkaaNauvon murre on tyypillinen Turunmaanruotsin murre, joka näkyy sanastossa, kielioppissa ja ääntämisessä.
Nauvon murre nauhoitettu vuonna 1958 Kurt Zilliacuksen toimesta: (tiedoston tiedoissa transkriptio)[9]
Kylät
muokkaaAntböle, Backas, Berghamn, Biskopsö, Borstö, Böle, Dalkarby, Druckis, Ernholm, Finby, Grännäs, Grötö, Gullkrona, Gyttja, Hangslax, Haverö, Humleholm, Högsar, Innamo, Jälist, Kirjais, Kivis, Klobbnäs, Kopparholm, Korsnäs, Koum, Krok, Kvivlax, Käldinge, Käldö, Laggarnäs, Lökholm, Mattnäs, Mielis, Nötö, Packais, Pensar, Piparby, Poutuis, Prostvik, Pärnäinen (Pärnäs), Risis, Samslax, Sandholm, Sandö, Seili (Själö), Sexnappa, Sellmo, Simonkylä (Simonby), Sommarö, Spink, Stenskär, Strandby, Sydänperä, Såris, Tackork, Toras, Trunsö, Valmoholm, Vandrock, Vansor, Vikom, Vikperä, Väcklax.
Ruokakulttuuri
muokkaaNauvon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla keitetystä lampaanlihasta, perunasta, sipulista ja lantusta koostuva lammaspata.[10]
Nauvon satamassa toimii vuonna 1987 avattu ranskalaistyylinen ravintola L’Escale.[11] Nauvon muita ravintoloita ovat Strandkrogen, Köpmans café & restaurant, Najaden Bar & Pizzeria, Gastropub Söder (ent. Naffu), Restaurant Stallbacken ja Food Fellows[12][13]. Seo-huoltamon yhteydessä on vuodesta 2022 toiminut ravintola Minttus bar och kök[14].
Vuonna 2019 Nauvossa alettiin tislata giniä ja akvaviittiä. Nauvossa tuotetaan myös ankanmunia, erilaisia ituja, savukalaa ja kasvihuoneissa kasvatettuja viinejä.[14]
Galleria
muokkaa-
Noin vuosina 1430–1450 rakennettu Nauvon kirkko.
-
Nauvon satama.
-
Nauvon lauttasatama, josta on yhteys mantereelle. Kuvassa lähinnä M/L Falco.
Lähteet
muokkaa- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Nauvo, Tietosanakirja, osa 6, palsta 1053, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1914
- ↑ Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 116–117. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9
- ↑ a b c d Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 342–348. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
- ↑ Varsinais-Suomeen kaksi kuntaliitosta 27.6.2007. Yle Uutiset. Viitattu 27.6.2007.
- ↑ a b Välkommen till Nagu web.archive.org. 9.11.2018. Arkistoitu 9.11.2018. Viitattu 24.2.2023.
- ↑ Äldre inspelning från Nagu 1958. Svenska litteratursällskapet i Finland.
- ↑ Kolmonen, Jaakko. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 26. Helsinki: Patakolmonen Ky 1988.
- ↑ Nieminen, Heli: Nauvon L’Escaleen on luvassa isoja muutoksia Turun Sanomat. 10.6.2016. Arkistoitu 14.12.2018. Viitattu 11.12.2018.
- ↑ Nauvon ravintolat Tripadvisor. Viitattu 11.12.2018.
- ↑ Nauvon ravintolat (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Landor, Susanna: Modiga företagare gör Nagu till läckergommarnas paradis - har du redan testat Nagugin och ankägg? Åbo Underrättelser. 5.6.2023. Viitattu 27.10.2024.
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nauvo Wikimedia Commonsissa