Houtskari
Houtskari (ruots. Houtskär) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunta on ollut vuodesta 2003 lähtien kaksikielinen, sitä ennen ainoastaan ruotsinkielinen. Asukkaista 86 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia ja 14 prosenttia suomea.
| Houtskari Houtskär |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Parainen |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Turunmaan seutukunta |
| Kuntanumero | 101 |
| Hallinnollinen keskus | Houtskarin kirkonkylä |
| Perustettu | |
| – Kirkkoherrakunta | 1867 |
| – Kunnallishallinto | 1870 |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat |
Iniö Korppoo Nauvo Parainen Houtskari |
| – syntynyt kunta | Länsi-Turunmaa |
| Pinta-ala |
566,81 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 119,93 km² |
| – sisävesi | 0,71 km² |
| – meri | 446,17 km² |
| Väkiluku |
621 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 5,18 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 14,8 % |
| – 15–64-v. | 60,3 % |
| – yli 64-v. | 24,8 % |
Houtskarissa oli vuoden 2008 lopussa 621 asukasta.[2] Saaren pinta-ala on 566,81 km², josta 119,93 km² maata, 0,71 km² sisävesiä ja loput 446,17 km² merta.[1] Naapurikunnat ovat Ahvenanmaan maakunnan puolelta Brändö, Kökar ja Sottunga sekä Varsinais-Suomesta Iniö ja Korppoo.
Houtskari koostuu noin 700 saaresta. Kunnassa on merkittävästi vapaa-ajan asutusta esim. noin 800 ulkopaikkakuntalaisten omistamaa kesämökkiä. Luonto on vaihtelevaa, ja kasvilajien määrä on runsas mm. kalkkipitoisen maaperän sekä hyvän ilmaston ansiosta. Houtskari sijaitsee osittain Saaristomeren kansallispuiston alueella.
Historiaa
muokkaaJoitakin kivestä ladottuja jatulintarhoja ja niin kutsuttuja ryssänuuneja on Houtskarin alueella siellä täällä, mutta ne ovat tuskin peräisin esihistorialliselta ajalta. Paikallinen perimätieto kertoo ensimmäisten pysyvien asukkaiden tulleen Taalainmaalta Ruotsista.[4]
Houtskarin nimi on muuntunut seudun vanhasta suomalaisnimestä "Hautasaari tai Hautasalo".[5] Historiallisissa asiakirjoissa Houtskari mainitaan ensimmäisen kerran Korppoon kappeliseurakuntana vuonna 1554.[6] Piispa Isak Rothovius määräsi vuonna 1627 Korppoon kappalaisen muuttamaan Houtskariin, ja vuonna 1639 määrättiin Houtskariin rakennettavaksi uusi kirkko entisen lahonneen tilalle.[4] Itsenäinen seurakunta Houtskarista tuli vuonna 1867[7] ja kunnallishallinto Houtskariin perustettiin vuonna 1870[8].
Kalastuksen ja merenkulun kukoistuskaudella 1900-luvun alkuvuosikymmenillä Houtskarista vietiin kalaa Turkuun, Tukholmaan, Tallinnaan ja Suomenlahden pohjoisiin rannikkokaupunkeihin. Kalanpyydyksiä ja veneitä valmistettiin kotiteollisuutena yli oman tarpeen.[4]
Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari ja Iniö yhdistyivät vuoden 2009 alussa uudeksi Länsi-Turunmaan kaupungiksi,[9] joka vuoden 2012 alussa otti käyttöön uudestaan nimen Parainen.
Kylät
muokkaaBerghamn, Björkö, Hyppeinen[10] (Hyppeis), Hönsnäs, Jungfruskär, Järvis, Kittuinen[11][12] (Kittuis), Kivimo, Lempnäs, Medelby, Mossala (Mussala[13]), Nåtö, Näsby, Roslax, Saverkeit, Stor-Pensar, Sördö, Träskby, Äppelö
Nähtävyyksiä
muokkaaRuokakulttuuri
muokkaaHoutskarin pitäjäruoiksi äänestettiin 1980-luvulla kolapojkar eli hiillostetut silakat sekä kirnupiimävelli.[14]
Valokuvia
muokkaa-
Venevaja, Näsby
-
Kylätie, Kittuis
-
Vanha rakennus, Träsk
-
L/A Merituuli saapumassa Houtskarin lauttarantaan.
-
Näsbyn kirkko
-
Näsbyn satama
-
Björkö venevajat
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ a b c Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 2: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 99–102. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1968.
- ↑ http://veta.yle.fi/svenskfinland/artikel.php?id=3&subject=1000km[vanhentunut linkki]
- ↑ Palmunen, Lauri (toim.): Varsinais-Suomen käsikirja – Egentliga Finlands handbok. Turku: Varsinais-Suomen liitto, 2009. ISBN 952-5599-43-4 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.8.2009). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Mårtensson, Bernt: Houtskär som kapellförsamling. Teoksessa: En bok om Houtskär I: Bygdens öden till slutet av 1900-talet. Houtskari: Houtskarin kunta, 1997. ISBN 952-90-9370-5 (ruotsiksi)
- ↑ Mårtensson, Bernt: Självständig kommun. Teoksessa: En bok om Houtskär II: Bygdens öden till slutet av 1800-talet. Houtskari: Houtskarin kunta, 2000. ISBN 952-90-9370-5 (ruotsiksi)
- ↑ Varsinais-Suomeen kaksi kuntaliitosta 27. kesäkuuta 2007 kello 17:20. YLE Uutiset. Viitattu 27. kesäkuuta 2007.
- ↑ Västaboland.fi (s.27)[vanhentunut linkki] Viitattu 14.4.2011
- ↑ Kittuisten yhteysaluslaituri (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 14.4.2011
- ↑ Merikartat/merikarttojen pävityspalvelu (s.2) (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 14.4.2011
- ↑ Länsi-Turunmaan kaupunki/Mussala/rantakaava[vanhentunut linkki] Viitattu 10.4.2011
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 18. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Kirjallisuutta
muokkaa- Kurt Zilliacus, Ortnamnen i Houstskär : en översikt av namnförrådets sammansättning / Kurt Zilliacus., Helsinki, (ISSN 0039-6842 ja 2490-1547, verkkoversio)
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta Houtskari Wikimedia Commonsissa