Luonteri

Luonterin pituus on mitattuna Enovedeltä Haukkolahdelle noin 28 kilometriä ja leveys Kokkosenlahdelta Talvirannanselälle on noin 20 kilometriä ^[1]. Sen pinta-ala on 108 neliökilometriä (km² ^[5][2], tai myös 140 km² ^[6]). Se sijaitsee eteläiseen Saimaan järvenosaan pohjoisosassa ja se on hyvin saaristoinen sekä lahti- ja niemirikas järvenosa. Suurimmat järvenselät ovat Luonterin pääselkä Pihlajasalon etelä- ja kaakkoispuolella, Harvio Anttolankylän koillispuolella ja Pitkälahti järvenosan länsipuolella. Pohjoisessa Luonterin Siikaveden pohjoispuolella alle 30 metriä leveä Pälpäsalmi yhdistää Enoveden 9 kilometriä pitkän mutta sokkeloisen lahden päävesistöön. Siikavesi jää Pihlajasalon saaren ja Laihanniemen taakse suojaa niiden itäpuolella sijaitsevalta Savivedeltä. Pihlajasalo on kahdeksan kilometriä pitkä ja Luonterin pääselkä seuraa saarta sen itäpuolella kaartaen sen eteläpuolelle. Pihlajasalon lounaispäässä on saaristoa, jonka takaa työntyy yhdeksän kilometriä länteen päin Pitkälahti eli Koljavesi. Pitkälahden eteläpuolelle jää yhtä pitkä niemimaa, jonka eteläpuolella on taas Anttolaan ulottuva Harvio. Eteläosissa on tiheä saaristo, mutta Luonterille luonnollisen etelärajan muodostaa 14 kilometriä leveä Hurissalon saari. Luonterin pääselän koillispäässä sijaitsee Papinsalo, jonka takana sijaitsee pieni Tenhusenselkä. Siitä työntyy ensin itään Otamon kapeasta salmesta pohjois-etelä- suuntainen Talvirannanselkä. Tämä kuusikilometrinen lahti muuttuu etelässä Näreslahdeksi. Papinsalon eteläpuolella alkaa sokkelorantainen Uimasalon niemi, jonka eteläpuolella jatkaa Hirvensalon saari etelään Linnunpäänselälle ja Hirvensalmelle asti. Näin on Luonterin mantereiset rannat kierretty.^[1][4]

Suuri osa Luonterin rannoista kuuluu sen runsaalle saaristolle. Järvenosassa on saaria 579 ^lähde?. Suurin niistä on Pihlajasalo (21 km², Saimaan 21. suurin saari). Saarelle tulee pohjoisesta Maaralansalmen yli pengertie, joka palvelee ympärivuotisia asukkaita. Vaikka edellä on Hirvensaloa (16 km², Saimaan 27. suurin saari) sanottu saareksi, jolla on sillä kapea kannas Uimasalon suuntaan. Kannas on ojitettu, mutta saari on selvästi kasvamassa mantereeseen kiinni ja sitä kautta on rakennettu tiekin. Tie jatkaa kaakkoon Hurissaloon ja luoteeseen Saukonsaloon. Saukonsalo (12 km², Saimaan 33. suurin saari) sijaitsee Luonterin eteläosan Hirvensalon luoteispuolella.^[7][8][9]

Muita huomattavia saaria ovat Enoveden Riehtsalo, edellä mainittu Papinsalo, pitkä Huosiossalo ja Saukonsalon pohjoispuolen Petäjäsaari ja länsipuolen Piekälänsaari. Viimeksi mainittu ja viereinen Piskolansaari ovat kapealla kannaksella ja tieyhteydellä sidottu Hurissaloon. Näiden länsipuolelle oleva Paajalansaari on vesien ympäröimä. Saaren luoteispuolella sijaitsee Harvio ja itäpuolella Kiukuanselkä. Harvion itäpuolta seuraa saariketju, johon kuuluvat esimerkiksi Korvensaari, Lehessaari, Hirssaari, Kukassalo, Kotimussaari ja Petäänsaari. Pitkälahdessa ovat Hämyytsaari ja Korvensaari tieyhteyksillä.^[1]

Siikavedellä on vain kolme yli 20 metriä syvää kohtaa. Kun siirytään etelämmäksi, painuu järvenpohja usean kilometrin mittaiseksi syvännejaksoksi, jossa on lähes koko matkan yli 30 metriä syvää. Syvimmät kohdat painuvat yli 40 metrin syvyyteen. Huossiossaaren edustalla on jo 50-metrisisä syvänteitä. Syvännejakso jatkuu lounaaseen päin Korvensaarelle asti. Pihlajasalon eteläkärjen ja Vattusaaren välissä on merkitty 69-metrinen syväys ^[10]. Luonterin syvin kohta 72 metriä löytyy Makutsaarten länsipuolelta. ^[5]. Luonterin pääselällä järvenpohjalla on vuorimaisia matalikkoja tai saaria, joiden välissä on 50 metriä syvää. Myös Siikavedessä on pitkä syvännejakso, mutta se on parikymmentä metriä matalampi.^[10][11][12]

Luonterin ainoa taajama on entisen Anttolan kunnan kirkonkylä, joka sijaitsee Harvion lounaispuolella. Mikkelin puolella on rantakyliä tai kulmakuntia Pitkälahdella Ruokola ja Kokkosenlahti. Juvan puolella Enovedellä on Siikakoski, Auvila ja Vuorilahti, Savivedellä Maarala, Savivedenpää, Koikkala ja Rantuu, ja lopuksi Talvirannanselällä Risulahti. Luonterin ja Lietveden vapa-ajan asuntoja on yhteensä 5 878 ^[13]. Suurin tie, joka kulkee Luonterin vierestä Anttolan kylässä, on Mikkelin ja Puumalan välinen kantatie 62. Siitä haarautuu Pitkälahteen johtava kylätie sekä Kokkosenlahden kautta Siikakoskelle vievä linjaus. Hurissalosta haarautuu Hirvensalon läpi Risulahteen johtava tie, jota jatkamalla voi kiertää Enoveden ja josta haarautuu Pihlajasaloon vievä kylätie. Risulahdelta tie jatkaa Koikkalaan ja myös Juvalle. Puumalan ja Mikkelin välinen kuntaraja ylittää järven Pihlajasalossa niin, että Pitkälahti, Harvio ja Saukonsalo jäävät Mikkelin puolelle. Jos Linnunpäänselkä kuuluu vielä Luonteriin, kulkee siellä Puumalan vastainen raja Hirvensalmen kautta itään päin.

Luonterin vedenlaatu on erinomainen ja järvenosa luokitellaan oligotrofiseksi ^[4]. Vedenväri on yleensä kirkas (10–20 mg Pt/l), sameus on alle 1 FTU ja näkösyvyys 5,5 metriä. Veden ravinnepitoisuudet ovat alhaiset. Kokonaisfosforilitoisuudet ovat yli 60 metrin syvänteestä mitattuna alle 10 mg/l ja kokonaistyppipitoisuudet alle 400 mg/l.^[6]

Luonteri on sokkeloinen ja pieniselkänen. Sen kallioiset saarien ja luotojen rannat muodostavat kauniin maisemallisen kokonaisuuden. Järvenosan saaristoa on liitetty Natura 2000 -hankkeen puitteessa rantojensuojeluohjelmaan (FI0500021, 8 441 hehtaaria). Alue ulottuu sekä Juvan että Mikkelin kuntien alueille. Alue on moreenipeitteistä ja kumpuilevaa metsämaastoa, jonka kalliopaljastumat ovat migmaattista gneissiä, jossa esiintyy graniittijuopia. Alueen eliömaailman erikoisuuksia ovat kirjoverkkoperhonen, saukko, liito-orava ja saimaannorppa.^[14]

Pihlajasalon eteläkärjessä sijaitsee pystykallioon tehty Tikaskaarteenvuoren kalliomaalaus. Se muodostuu aikakin hirvikuviosta, jonka päälle on maalattu koukkupolvinen ihmiskuvio. Saaren pohjoisosassa Juvan puolella sijaitsee peltosaran itäpuolella Hepo-ojan kalliomaalauspaikka. Sen kuviot ovat ehtineet tuhoutua.^[15][16]

Juvalainen Luonteri Surf -yhtye on nimetty Luonteri-järven mukaan.

Luonteri kuuluu Vuoksen vesistössä (vesistöaluetunnus 04) Suur-Saimaan alueella (04.1) Ala-Saimaan alueeseen (04.11), johon Ala-Saimaan lähialue (04.112) kuuluu. Se on tulkinnasta riippuen Saimaan lahti tai järvenosa. Luonterin pinta-ala 108 km² muodostaa 7,8 % eteläisen Saimaan 1 377 km² suuruisesta pinta-alasta. Se sijaitsee Saimaan vesistöalueella niin, ettei Saimaan läpi tapahtuva päävirtaus kulje sen kautta.^[17][1]

Enoveden luoteispäähän laskee Siikakoski. Se on alin osuus Syysjärven valuma-alueen (04.16) lasku-uoman vesireitistä, jonka alin pääjärvi on Rautjärvi (841 ha). Rautjärvi laskee Kotukoskesta Evotuun (64 ha) ja sitten Rävykosken ja Koskilammen kautta Siikakoskeen. Valuma-alueen suuria järviä ovat Syysjärvi (1 093 ha) ja Saarijärvi (1 018 ha) ^[18]. Luonterin Saviveden pohjoisrantaan laskee Huosiosjoki, joka on Huosiosjoen–Tylhyjoen valuma-alueen (04.116) laskujoki. Huosiosjoki ja Tylttyjoki (myös Tylhyjoki) ovat joen alajuoksun ja yläjuoksun nimityksiä. Joki alkaa Ruokojärvestä (162 ha), jota voidaan pienestä koostaan huolimatta valuma-alueensa pääjärvenä. Siihen laskevat idästä Pyhäjärvi (801 ha) ja Kotijärvi (501 ha) Purholanjokea myöten. Luoteesta tulevat vedet kulkevat pääasiassa Kankaisjärven (99 ha) kautta ^[19]. Muut vesistöt sijaitsevat vesistöviranomaisen luetteloissa Ala-Saimaan lähialueella (04.112). Esimerkiksi Pitkälahden Mäntyniemenselkään laskee pohjoisesta Myllyjoki, jonka lähteenä on Sulama (98 ha). Pitkälahden länsipäähän Kokkosenlahdessa järveen laskee Myllyoja, jonka valuma-alueella ovat Korsijärvi (78 ha) ja Alajärvi (161 ha). Luonterin itärannassa on pitkänomainen lahti Talvirannanselkä–Näreslahti, johon laskevat esimerkiksi Kalpjärvi (67 ha), Lentunen (143 ha) ja Kaislanen (71 ha). Lähialueella on monia niemiä, joiden järvet ja lahdet laskevat Luonteriin omia ojiaan myöten. Järvenosassa on myös monia saaria, joiden lammet laskevat Luonteriin.^[20][1]

Luonterilla on kaksi lasku-uomaa, jotka ovat molemmat varsin kapeita salmia. Hurissaloa kiertää kaakkoon virtaava reitti Kuikuanselän, Sappulanselän ja lopulta Väätämönsalmen läpi Louhiveteen. Vesireitti johtaa Hurissalon lounaispuolella Suur-Saimaan Liittokivenselälle. Vesireitti on osa Mikkeliin johtavaa syväväylää. Hurissalon pohjoispuolelta kiertää toinen lasku-uoma Lietvedelle. Se alkaa molemmilta puolilta Saukonsaloa kulkevalla vesireitillä, joka käy Kuparonvirran ja Linnunpääselän kautta Hirvensalmeen. Se alittaa Lietveden sillan ja päätyy Lietvedellä Pistohiekanselälle.^[17][1]

• Luettelo Suomen Natura 2000 -alueista

• Keto, Antton & al.: Vedenkorkeuden vaihtelun vaikutukset Saimaan virkistyskäyttöön ja veneilyyn. (Suomen ympäristö 808) Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2005. ISSN: 1796-1637 Teoksen verkkoversio (PDF).

• Pajunen, Hannu: Järvisedimentit kuiva-aineen ja hiilen varastona, GTK, 2004
• Kosonen, Ilmari: Luonteri on ’jäälle nousevien vesien järvi’. Juvan lehti, 2.4.2017. Juva: Mediatalo Keskisuomalainen. Artikkelin verkkoversio.