Liettuan merivoimat

 

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Liettuan hallitus yritti luoda meripuolustusta, mutta poliittisista ja taloudellisista syistä johtuen se oli olemassa vain osittain. Vuonna 1923 Liettua sai takaisin Klaipėdan sataman, jolloin meripuolustuksen kehittäminen vihdoin alkoi. Yksi ensimmäisistä merivoimien hankinnoista oli 1927 miinanraivaajan ostaminen. Se sai nimekseen Prezidentas Smetona presidentti Antanas Smetonan mukaan.^[1]

 

22. maaliskuuta 1939 Saksa miehitti Klaipėdan. Toisen maailmansodan alettua Liettuan merivoimien laivat joutuivat siirtymään Liepājan satamaan, Latviaan. Neuvostoliiton miehitettyä Liettuan, Liettuan merivoimat liitettiin osaksi Neuvostoliiton laivastoa. Prezidentas Smetona nimettiin Koraliksi ja se osallistui Kriegsmarinea vastaan käytyihin taisteluihin. 11. tammikuuta 1945 alus upposi törmättyään miinaan Suomenlahdella.^[1]

Liettuan itsenäistyi Neuvostoliitosta 11. maaliskuuta 1990, jolloin maan puolustuskyvyn luominen aloitettiin. Sen merivoimat perustettiin virallisesti uudelleen 4. heinäkuuta 1992, jolloin rannikkovartiolaivueen ensimmäiseksi komentajaksi määrättiin Juozapas Algis Leisis. Saman vuoden syksyllä Liettua osti Neuvostoliitosta kaksi Grisha-luokan fregattia Zemaitiksen ja Aukstaitiksen. Kesä kului miehistöjen koulutukseen, mutta syksyllä alukset osallistuivat Yhdysvaltain johtamaan Itämerellä pidettyyn Baltops 93 harjoitukseen, mikä oli alku kansainvälisiin harjoituksiin osallistumiselle. Vuonna 1993 perustettiin rannikkovartiosto. 2004 Liettua liittyi 1. huhtikuuta 2004 Naton jäseneksi.^[1]

Liettuan merivoimien päätehtävinä on puolustaa Liettuan etuja maan aluevesillä ja talousalueella, räjähteiden mukaan lukien miinat etsintä ja tuhoaminen, erityisoperaatioiden tukeminen, viestiyhteyksien valvonta ja suojaaminen sekä kalastuksen ja saasteiden valvonta. Merivoimat on liittänyt miinantorjunta-aluksen ja tukilaivan Naton Itämerelle pysyvästi sijoitettuun miinantorjuntaosasto 1:een (engl. Standing NATO Mine Countermeasures Group 1) sekä Naton valmiusjoukkoon engl. NATO Response Force, NRF).^[2]

Merivoimiin kuuluu laivasto-osasto, merivalvontajärjestelmät, sukeltajaosasto, huoltokeskus, koulutuskeskus ja meripelastuspalvelu. Näistä merkittävin laivasto-osasto on jaettu miina- ja vartiolaivueeseen sekä satamaveneosasto. Merivoimissa palvelee yli 600 henkeä.^[2]

Laivasto-osaston päätehtävänä on aluevesien ja talousalueen valvonta sekä suojaaminen ja mahdollisen uhan torjunta alueella. Lisäksi sen tulee luoda edellytykset turvalliselle merenkululle, valvoa ja suojata pääsy Klaipėdan satamaan sekä osallistua etsintä- ja pelastustehtäviin.^[3]

Laivasto-osastoa johtaa komentaja ja hänen apunaan on esikunta. Esikunta johtaa vartio-, miina- ja apualuslaivueita. Vartiolaivueeseen kuuluvat Tanskasta ostetut Flyvefiske-luokan alukset Žemaitis, Dzūkas, Aukštaitis ja Norjasta hankittu Storm-luokan alus Selis. Miinalaivueeseen kuuluvat emälaiva Jotvingis sekä Lindau-luokan Suduvis ja Hunt-luokan Skalvis ja Kuršis. Apualuslaivueeseen kuuluvat Sakiai, UK H21 ja UK H22.^[3]

• Liettuan puolustusvoimat (Arkistoitu – Internet Archive)