Lauri Tanner

Lauri Arvo Tanner (20. marraskuuta 1890 Helsinki – 11. heinäkuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen voimistelija ja jalkapalloilija, joka kilpaili vuoden 1912 kesäolympialaisissa.

Tanner oli mukana Suomen voimistelujoukkueessa, joka voitti Tukholmassa 1912 olympiahopeaa miesten vapaaohjelmassa. Hän kuului samoissa kisoissa myös Suomen jalkapallomaajoukkueeseen. Hänen ainoa pelinsä oli pronssiottelu, johon hän pääsi Ragnar Wickströmin loukkaannuttua ja jonka Suomi hävisi Alankomaille 9–0. Urallaan Tanner pelasi kaikkiaan kolme jalkapallomaaottelua ja teki niissä kaksi maalia.

Kotimaassaan Tanner edusti Ylioppilasvoimistelijoita ja Helsingin Jalkapalloklubia. Edellisen riveissä hän voitti Suomen mestaruuden joukkuevoimistelussa vuonna 1912 ja jälkimmäisen riveissä jalkapallossa vuosina 1911, 1912, 1917, 1918 ja 1919.

Ammatiltaan Lauri Tanner oli lääkäri. Hän oli myös Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen johtaja vuosina 1945–1950. Urheilujohtajana hän toimi muun muassa Suomen Palloliiton hallituksen jäsenenä (varapuheenjohtaja vuosina 1919–1927), SVUL:n varapuheenjohtajana vuosina 1935–1948, Suomen Olympiakomitean hallituksen ja valtuuskunnan jäsenenä, Suomen Poikaurheiluliiton puheenjohtajana, HJK:n johtokunnan jäsenenä, Suomen Verkkopalloliiton varapuheenjohtajana sekä Urheilulääkäriyhdistyksen puheenjohtajana.